Kyky aitoon vuoropuheluun: Rauhantekijät parempaa yhteiskuntarauhaa rakentamassa
Kuopion kaupunki, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto yhdessä kumppaneiden kanssa kehittää parhaillaan kokonaisturvallisuuden osaamiskeskusta palvelemaan koko Suomea. Keskuksen tavoitteena on tuottaa tietoa ja osaamista alueellisen varautumisen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa.
“Keskiössä on yhteiskunnan kestävyyden vahvistaminen alueellisella ja paikallisella tasolla. Kuopion näkökulma kohdentuu siviiliyhteiskuntaan, sen toimivuuteen, resilienssiä tukevaan viestintään ja kuntalaisten toimintakykyyn kaikissa olosuhteissa. Mitä toimintakykyisempiä kuntalaiset ovat, sitä vahvempi on siviiliyhteiskunnan kriisinkestävyys”, toteaa kaupunginjohtaja Soile Lahti.
Yksi osa turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa on jokaisen yksilöllinen kyky rakentaa sopuisaa yhteiseloa, halua ymmärtää, kykyä käydä aitoa vuoropuhelua ja kantaa vastuuta yhteisestä yhteisöstä. Liiallisen yksilökeskeisyyden kääntäminen entistä vahvemmaksi yhteisön jäsenyydeksi on olennaista.
Tulevaisuuden vuorovaikutustaitona ja kriisinkestävyyden yhtenä perustana on konfliktinratkaisukyky: Ihmissuhteiden rakentaminen, niiden ylläpito ja korjaaminen. Punaisena lankana on yksilön kyky henkilökohtaisesti kokea rauhaa omassa elämässään, kyky edistää rakentavaa keskustelu- ja sovittelukulttuuria sekä kyky tunnistaa kriisinsovittelun malleja ja mekanismeja. Kuopion kaupunki haluaa toimia alustana (yhteiskunta)rauhan ja arjen turvallisuuden näkökulmista sekä edistää näitä asioita yhdessä toimijoiden kanssa.
Turvallisuuden teemat nousevat esille kaupungin strategiassa osana Hyvinvoiva ja yhteisöllinen Kuopio-ohjelmaa – Kuopio haluaa olla turvallinen kaikille, paras paikka kasvaa ja oppia. Myös Kuopion hyvinvointisuunnitelmassa on yhtenä tavoitteena arjen turvallisuuden edistäminen.
Kuopio250 – juhlavuoden pääkohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Asukkaat ovat toimenpiteiden keskiössä. Juhlavuoden panostukset käytetään paikallista toimintaa ja toimijoita tukemaan. Juhlavuoden tavoitteena on myös uusien toimintamallien synnyttäminen kuopiolaisen yhteisön hyväksi. Rakentavaa keskustelukulttuuria ja yhteisöä vahvistava rauhantekijä-malli on yksi juhlavuoden toteutuksista.
Kuopio kasvattaa tulevia rauhantekijöitä
Presidentti Martti Ahtisaaren nimikkokoulu on halunnut edistää vuoropuheluun perustuvaa toimintatapaa. Presidentti Ahtisaarella oli tapana kutsua ihmisiä keskustelemaan. Tätä tapaa seuraten koululla on luotu dialoginen malli aitoon vuoropuheluun ja arjen konfliktien ratkaisuun.
Dialogissa herätellään eri näkökulmia ja etsitään uusia vaihtoehtoja. Onnistunut dialogi on parhaimmillaan yhteistä ajattelua. Hyvään dialogiin kuuluu toisten kunnioittaminen ja ymmärrys toisen aseman oikeudesta ja sen täydellisen ymmärtämisen mahdottomuudesta. Muutos lähtee muiden kuuntelusta, omien ajatusten kyseenalaistamisesta ja osallistamisesta.
Martti Ahtisaaren koulussa kaiken ytimessä on pyrkimys lähestyä ja ymmärtää monimutkaista maailmaa dialogisesti. Apulaisjohtaja Tuula Koivukangas toteaa: “Saaristokaupungissa pilotoitiin mallia, jolla oli mahdollisuus päästä häiriöiden taustalle. Tavoitteena oli lähestyä ongelmia dialogisuudella, kunnioituksella ja monitoimijuudella.”
“Ajatuksen ytimessä on ihmissuhteiden rakentaminen, niiden ylläpito ja korjaaminen. Kaiken keskiössä on yhteisöön kuulumisen tarve. Kaupunki tai viranomainen ei voi ratkaista kaikkia ongelmia vaan koko yhteisö tarvitaan mukaan ja osaksi ratkaisuja. Keskusteluja käytiin useaan otteeseen ja syntyi dialogisen lähestymistavan malli hyödynnettäväksi myös muualla”, kiteyttää rehtori Jussi Kukkola.
Savonia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto kouluttaa tulevia rauhantekijöitä
Lehtori Marko Tolonen on kehittänyt yhdessä Jyri Wuorisalon ja ammattikorkeakoulun eri asiantuntijoiden kanssa rauhantekijäkoulutuksen Savoniaan. Aikuisopiskelijoille suunnattu avoimen ammattikorkeakoulun koulutus tarjoaa uudenlaista lähestymistapaa koko elämään.
“Aika, jossa elämme, on sellainen, että asiat näyttäytyvät hyvänä. Mutta ne voivatkin olla haitallisia ja johtaa kilpajuoksuun sekä liialliseen yksilö- ja suoritekeskeisyyteen”, toteaa Marko Tolonen.
Tavoitteena on siirtymä yksilökeskeisyydestä kohti yhteisön jäsenyyttä. Rauhantekijäkoulutus on 15 opintopisteen koulutus, jossa koulutuskokonaisuudet kytkeytyvät osallisuuden eri tasoihin: itsetuntemukseen, kohtaamiseen ja yhteisöön sekä kansalaisvaikuttamiseen. Koulutus alkaa keväällä 2025 ja on suunnattu kaikille aikuisopiskelijoille.
Itä-Suomen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimukseen erikoistuneet tutkijat Rony Ojajärvi ja Vadim Romashov käynnistävät puolestaan lukiolaisille, ammattikoulujen opiskelijoille ja muille aikuisopiskelijoille suunnatun jokapäiväistä rauhaa ja yhteisöllisiä konfliktinratkaisutaitoja vahvistavan kurssin. Kyseessä on matalan kynnyksen tutustumiskurssi konfliktinratkaisumalleihin liittyen esimerkiksi maahanmuuttoon. Opintojen tavoitteena on lisätä yksilöiden valmiuksia aktiiviseen vuorovaikutukseen ja kanssakäymiseen lähiyhteisönsä kanssa. Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyömahdollisuuksia rauhantekijä-tutkintopolun rakentamiseksi selvitetään.
