Blogi: Talouden tasapainottaminen vaatii hyvää ja osaavaa hallintoa
Kaupunkien päätöksenteon ja kuntalaisille tuotettujen palvelujen taustalla toimii hallinto. Kuopion kaupunki on n. 3500 työntekijän organisaatio, jonka arjessa hallinnon osaajat pitävät huolta kokonaisuuden sujuvasta toiminnasta. Hallinnon tehtäväkirjo on laaja, mutta sen ehkä näkyvin osa kuntalaisille on poliittinen päätöksenteko kuten viikoittain kokoontuva kaupunginhallitus, kuukausittaiset palvelualueiden lautakunnat ja kaupungin korkein päätöksentekoelin eli valtuusto.
Poliittiseen päätöksentekoon tulevien asioiden valmistelu ja toimielinten toiminnan tukeminen on yksi tärkeä osa hallintohenkilöstön työtä. Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti valmistelussa hyödynnetään laajasti hallinnon asiantuntijoiden osaamista, selvennetään asioihin kuuluvaa juridiikkaa, tehdään vaikutusarviointeja, tuotetaan taloudellisia vertailuja, kohdennetaan henkilöstöresursseja, tutkitaan erilaisia etenemismalleja ja osallistetaan asianosaisia ja kuntalaisia päätöksentekoon.
Hallinnollinen valmistelu tähtää siihen, että kussakin asiassa tehdään päätös parhaan käytettävissä olevan tiedon perusteella puolueettomasti ja tasapuolisesti. Julkisessa keskustelussa päätöksenteossa olevia asioita ohjautuu välillä vastakkain – esimerkiksi saako yksi kaupunginosa enemmän kuin toinen tai onko oikein leikata yhdestä asiasta vähemmän, kun toisesta asiasta leikataan enemmän.
Hallinnon ammattilaisten tehtävä on katsoa kaupungin kokonaisuutta ja esittää tehtäviä ratkaisuja olemassa olevan tiedon pohjalta. Jos väkiluku vähenee yhdellä alueella ja toisella se kasvaa, niin hallinnon tehtävä on kertoa, mitä päätöksiä tulisi tehdä, jotta kaupungin resurssien käyttö on sen asukkaiden kannalta tehokasta ja jotta maksetuista kunnallisveroista saadaan mahdollisimman paljon hyötyä kuntalaisille.
Hyvä hallinto on puolueetonta ja tasapuolista
Kuntalaisten luottamus päätöksentekoon ja sen valmisteluun rakentuu sen kautta, että hyvän hallinnon periaatteita puolueettomuudesta ja tasapuolisuudesta noudatetaan erityisesti vaikeissa talouden tasapainottamisen päätöksissä. Osa päätöksistä tulee hyvin lähelle kuntalaisten arkea ja voivat olla heidän arkensa sujuvuuden kannalta vaikeita. Tällöin korostuu se, että kuntalaiset saavat kertoa näkemyksiään ja lausua päätöksentekoon tulevista asioista ja myös voimakkaasti kritisoida päätösesityksiä ja niiden vaikutusarvioita.
Kun Kuopion kaupungin talouden tasapainottamisohjelma etenee, niin kansalaiskeskustelu tuo päätöksentekoon heidän kokemuksensa ja tietonsa, jotka jalostavat päätöksiä. Tätä kansalaiskeskustelua on syytä pitää suuressa arvossa, koska vaikeat päätöksetkin on helpompi hyväksyä, kun niihin on voinut vaikuttaa ja kertoa omat tietonsa ja kokemuksensa. Hallinto pyrkii edesauttamaan tätä vuorovaikutusta tuottamalla tietoa ja viestimällä siitä kuntalaisille.
Talouden tasapainottamisen kokonaisuudessa on julkisessa keskustelussa korostuneiden verkostopäätösten lisäksi myös merkittäviä tavoitteita, jotka koskevat esimerkiksi kaupungin konserniyhtiöitä ja hankintoja. Myös näiden toteuttamisessa hallinnon henkilöstö on avainroolissa. Minkälaisia yhtiöjärjestelyjä toteutetaan ja kuinka hankintojen tarjouspyyntöihin saadaan markkinoilta kokonaistaloudellisia tarjouksia, joissa taataan riittävä laatu kaupungin talouden kannalta kestävällä hinnalla? Muun muassa näihin kysymyksiin hallinnon ammattilaiset tuottavat johdolle ja päätöksentekijöille tietoa ja ratkaisuja.
Hallinto on yksi talouden tasapainottamisen kohteista
Kuopion kaupunginhallinto on yksi monista talouden tasapainottamisen kohteista ja sen osalta valtuusto päätti asettaa tavoitteeksi 3,69 milj. €. Hallinnon säästöissä päädytään samalla tavoin arvokeskusteluun kuin muissakin taloutta koskevissa päätöksissä. Joudutaan miettimään monia kysymyksiä. Jos toimielimiä vähennetään useita, taataanko kunnallisdemokratian toiminta riittävästi? Entäpä jos vähennetään lähiesihenkilöiden tukea rekrytointiin ja työsopimusasioihin, niin ehtivätkö he löytää työntekijät esim. päiväkoteihin ja kouluihin? Tai jos tietosuojakäytännöistä tingitään ja tietoturvan tasoa lasketaan, niin voidaanko varmistaa kuntalaisten oikeudet riittävällä tavalla?
Kaupungin hallinto ja palvelut ovat yksi kokonaisuus, jossa tehtävät toimenpiteet yhdessä vaikuttavat myös toiseen. Jos esimerkiksi koulu suljetaan, niin vähenee myös esihenkilöresurssi tai jos vähennetään ICT-asiantuntijatukea, niin koulun henkilöstö voi joutua hoitamaan jonkun osan ICT-tehtävistä itse. Näin ollen hallinnon ja palvelujen vastakkainasettelu saattaa johtaa siihen, että keskustelu ajautuu sivuraiteille ja kokonaiskuva hämärtyy. Kokonaiskuvan säilyttäminen on tärkeää, jotta talouden tasapainottamisessa onnistutaan ja myös hallintoon kohdistuvista tasapainotustoimet tehdään harkiten ja vaikutukset kuntalaisten palveluihin kartoittaen.
Kun Kuopion talouden tasapainotusohjelma aloitettiin, teetettiin ulkopuolisella konsulttiyrityksellä (FCG) analyysi myös kaupungin yleishallinnosta. Analyysissä vertailtiin kaupungin yleishallinnon kustannuksia (kaupunginvaltuusto, -hallitus ja sen jaostot, vaikuttamistoimielimet, strategiaa tukevat palvelut, edunvalvonta, valmius ja varautuminen, tiedonhallinta, tarkastustoiminnot) muihin kaupunkeihin ja kuntiin. Vertailussa selvisi, että Kuopiossa yleishallinnon käyttökulut ovat n. 63 €/asukas, kun kuntien keskiarvo on 114 €/asukas. Kuopion etuna muuhun kuntakenttään on koko, joka laskee asukaskohtaisia kuluja mutta 7 vertailukaupungistakin vain yksi tuotti yleishallinnon palvelut Kuopiota edullisemmin.
Kaupunginhallinnossa on myös meneillään Haltuun-hanke, jossa kootaan hallinto- ja tukipalveluita palvelualueilta kaupungin yhteisiksi palveluiksi muiden suurten kaupunkien tavoin. Hallinto- ja tukipalveluiden uudelleenjärjestelyjen tavoitteena on kaupungin yhteisen johtamisen tukeminen, yhteistyön tiivistäminen, toimivat sijaisjärjestelyt, työmäärien tasaisempi jakautuminen, keskitetysti johdetut moniammatilliset tiimit, mielenkiintoiset työnkuvat, ja toki taustalla on myös taloudellinen tuottavuus.
