KH:n puheenjohtajan blogi: Talouden tasapainotus etenee keskustelujen kautta kohti arvopohjaisia valintoja

Haluan kiittää kaikkia kuopiolaisia aktiivisesta keskustelusta kaupungin talouden tasapainotukseen liittyen. Erilaisten rakentavien mielipiteiden ja näkökulmien esiintuonti on olennainen osa demokratiaa. Hyvin haastavassa tilanteessa yhteisen keskustelun kautta rakennamme yhteistä ymmärrystä ja kykenemme löytämään parhaat mahdolliset sekä hyvin punnitut keinot talouden tasapainotukselle.

Miksi kaupungin taloutta täytyy tasapainottaa?

Kuopion talouden epätasapainolle on monia syitä ja tilanne on pitkäaikaisen kehityksen sekä viimeaikaisten isojen rakenteellisten muutosten lopputulos.

Kuntatalous on kiristymässä yleisesti osana julkisen talouden heikkoa tilaa. Valtion ja hyvinvointialueiden huono taloustilanne heijastuu myös kuntiin. Monien kriisien rasituksesta, väestön ikääntymisestä, syntyvyyden laskusta, elinkeinorakenteen murroksesta ja monesta muusta seikasta johtuen Suomen talous ei kykene kannattelemaan nykyisen laajuista hyvinvointiyhteiskunnan tarjontaa.

Kuopio ei ole tilanteessa yksin, vaan vastaavanlaisia talouden sopeutusohjelmia on tehty ja valmistellaan isommissa ja pienemmissä kunnissa. Kuopion verrokkikaupungeista näin on tehty mm. Jyväskylässä, Lahdessa ja Joensuussa.

Kuopion osalta talouden epätasapainoon voi nähdä ainakin kolme keskeistä syytä.

1) Verotettavan tulon kasvu asukasta kohden on hyytynyt koko 2000-luvun ajan. Tulojen kehitys on laskenut alle menojen kehityksen. On varsin ymmärrettävää, että menot eivät voi kasvaa loputtomiin nopeammin kuin tulot.

Talous ei tasapainotu pelkästään menoleikkauksilla. Jatkossa onkin entistä tärkeämpää huolehtia verotulopohjan kasvusta. Esimerkiksi yhteisöverokertymä on Kuopiossa suhteellisesti heikolla tasolla. Tulevaisuudessa korostuu elinvoiman parantaminen, työllisyyskehitys ja mahdollisimman korkean lisäarvon taloudellinen toiminta.

2) Kaupungin kantokyky ei riitä kasvun rahoittamiseen. Kuopio on panostanut paljon kasvuun ja vetovoimaan. Tuloksiakin on tullut ja kaupungin kehitys on ollut viime vuodet vahvaa. Tällä on kuitenkin hintansa ja investointitaso on ollut korkea. Nyt onkin aika vetää hieman happea ja mennä eteenpäin maltillisemmalla tasolla.

Kuopio haluaa kasvaa jatkossakin ja pitkällä aikavälillä se on elinvoimaisuutemme ehdoton kulmakivi. Nykyisellä rakenteella Kuopioon tulevan keskimääräisen muuttajaryhmän talousvaikutus kaupungille kääntyy positiiviseksi vasta 9 vuoden jälkeen. Kasvun laadun ja rakenteen tulee olla sellaista, että se on kestävää myös lyhyemmällä aikajänteellä kaupungin taloudelle.

3) Kuntien valtionosuudet kohtelevat Kuopiota hyvin epäreilusti. Suhteessa yhden veroprosenttiyksikön tuottoon Kuopion valtionosuudet ovat Manner-Suomen 293 kunnasta 24:nneksi pienimmät. Tänä vuonna saamme valtionosuuksia vain 263 euroa per asukas. Sellaisella summalla ei kustanneta nykyisiä lakisääteisiä kunnan tehtäviä.

Tilanne eri kuntien ja kaupunkien välillä on hyvin epätasa-arvoinen, kuten yllä oleva kuva osoittaa. Esimerkiksi Espoon kaupunki saa valtionosuuksia n. 1000 euroa enemmän asukasta kohden, joka tarkoittaa Kuopion asukasluvulla 126 miljoonaa euroa vuodessa.

Parhaillaan on menossa valtionosuusjärjestelmän uudistus. Millaisen päätöksen Orpon hallitus ja lopulta eduskunta tekee uudistuksesta, on sillä Kuopiolle ja koko kuntakentälle hyvin merkittävä vaikutus.

Näiden ja monien muiden taustasyiden seurauksena olemme arvioineet, että kaupungin taloutta täytyy tasapainottaa 35 miljoonalla eurolla vuodessa. Painelaskelmat osoittavat, että välttämättä tämäkään summa ei riitä, jos verotulokehitys ei parane ja valtionosuudet oikene oikeudenmukaisemmalle tasolle.

On syytä vielä korostaa, että kyse ei ole kertaluonteisesta säästöstä, vaan pysyvästä vaikutuksesta vuositasolla, joka kumuloituu ajan kanssa. Esimerkiksi 10 vuodessa sopeutuksen vaikutus on yhteensä jo 350 miljoonaa euroa. Sopeutustavoitetta ei siis voi suoraan verrata kertaluonteiseen investointiin, esimerkiksi Luola-hankkeeseen, vaikka näin julkisessa keskustelussa on tehty.

Toinen keskeinen korostettava asia on, että sopeutustoimia lykkäämällä tilanne vain hankaloituu ja joutuisimme tekemään myöhemmin vielä isommat säästöt. Vaikka päätökset ovat vaikeita ja ikäviäkin, tasapainoinen talous turvaa palvelut ja kaupungin kehittymisen pidemmällä aikajänteellä. Näin huolehdimme vastuullisesti myös tulevista sukupolvista, emmekä jätä valtaisaa velkakuormaa heidän maksettavakseen.

Nyt on keskustelun ja periaatelinjausten aika – jatkovalmistelussa kuntalaisten kuuleminen ja vaikutusten arvioinnit ovat keskiössä

Koronapandemia, Venäjän hyökkäysota Ukrainaan, sosiaali- ja terveyspalveluiden siirto kunnista hyvinvointialueille sekä tuleva TE-uudistus aiheuttivat kuntatalouteen paljon isoja epäjatkuvuuksia. Näistä syntyi sumuverho, jossa näkymä tilannekuvaan ja tulevaisuuteen oli heikko. Kuopiossa isot kertaluonteiset tuotot ovat myös antaneet talouden tilanteesta todellisuutta paremman kuvan.

Tässä sumussa kaupunki tilasi viime vuoden keväällä selvityksen talouden tilannekuvasta ja eri skenaarioista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Jo tämä selvitys osoitti, että jos mitään ei tehdä, vaan jatketaan perusuralla, taseen ylijäämät syödään tulevien vuosien aikana ja kaupungin lainakanta kasvaa yli miljardin euron. Lopulta kaupunki ei saisi enää lainaa ja kasvavat korkomenot söisivät peruspalveluiden rahoituksen.

Tilanne konkretisoitui viime syksynä, kun valmisteltiin uutta talousarviota. Luvut osoittivat, että taloussuunnitelmakaudella kertyvät alijäämät eivät täytä kuntalain edellyttämää tasapainovaatimusta. Taloutta on siis tasapainotettava jo lain vaatimusten täyttämiseksi. Kaupunginhallitus päättikin talouden tasapainotusohjelman valmistelun käynnistämisestä viime lokakuussa.

Yhteisen tilannekuvan hahmottamisen jälkeen virkavalmistelussa ja konsultin tukemana on laadittu mahdollista keinovalikoimaa talouden tasapainotusohjelmalle. Työtä on ohjannut laaja-alainen ohjausryhmä, johon on kuulunut koko kaupunginhallituksen lisäksi kaikkien valtuustoryhmien edustajat.

Ohjausryhmänä päätimme yksimielisesti yli puoluerajojen talouden tasapainotustavoitteeksi 35 miljoonaa euroa vuositasolla. Se on todella iso ja mittava summa, johon toimenpiteiden löytäminen on osoittautunut hyvin haastavaksi. Pohja-analyysi nimittäin osoitti, että Kuopio toimii jo varsin tehokkaasti ja taloudellisesti, eikä helppoja löysiä ole enää karsittavaksi.

Aikataulullisesti päätöksenteon tavoitteeksi asetettiin kevät 2024, jotta päätös toimii pohjana talousarvion raamivalmistelulle, josta päätös annetaan alkukesästä. Tässä aikataulussa ei ole ollut mahdollista valmistella yksityiskohtaisia toimeenpanokelpoisia ratkaisuja, joten päätöksenteon rakenteeksi valittiin raami- ja linjauspäätös, joka ohjaa jatkovalmistelua ja myöhempää päätöksentekoa.

Kaupunginvaltuusto on nyt päättämässä teemakohtaisista tasapainotustavoitteista ja jatkovalmistelun periaatteista. Tavoiteluvut eivät voi kuitenkaan olla tuulesta temmattuja, joten virkavastuulla niiden taustaksi on valmisteltu esimerkkejä ja mahdollisia toimenpiteitä sekä näiden euromääräisiä vaikutusarvioita.

Pohjaehdotuksessa tavoitteet eri toimenpidekokonaisuuksien kesken jakautuvat seuraavasti: omaisuus ja konsernirakenne 4,8 miljoonaa euroa, henkilöstö 4,75 miljoonaa euroa, investoinnit ja palveluverkosto 7,84 miljoonaa euroa sekä isoimpana ja laajimpana kokonaisuutena palveluihin, hankintoihin, prosesseihin, hallintoon, avustuksiin ja palvelumaksuihin liittyvät toimet 14,84 miljoonalla eurolla.

On siis syytä huomata, ettei nyt olla tekemässä lopullisia päätöksiä esimerkiksi palveluverkosta, vaan asettamassa tavoitteita ja linjauksia jatkovalmistelun pohjaksi. Nyt tehtävä päätös ei kuitenkaan ole merkityksetön, vaan se sitoo tulevaa valmistelua.

Tähän mennessä kuntalaiset ja henkilöstö ovat päässeet ottamaan kantaa valmistelun aikana kyselyssä teemakohtaisiin osa-alueisiin. Tasapainotusohjelman pohjaehdotus julkistettiin 2.5. ja parhaillaan sisällöstä on käynnissä vilkas julkinen keskustelu. Näin kuuluukin olla – nyt on keskustelun aika ja sille on tilaa. Rakentavalla keskustelulla ja uusillakin ratkaisuehdotuksilla pyrimme yhdessä löytämään parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Tulevaan jatkovalmisteluun tulee myös sisältymään vielä keskeisemmin kuntalaisten osallisuus ja vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen. Toinen tärkeä osa jatkovalmistelua on tehdä ennakkovaikutusten arvioinnit kullekin toimenpiteelle ja eri kokonaisuuksille. Osallisuudella, eri näkemysten ja vaihtoehtojen esittämisellä sekä vaikutusten arvioinnilla on iso arvo lopullisia päätöksiä tehtäessä.

Vaikka ohjausryhmänä olimme yksimielisiä tasapainotustavoitteesta, osasta keinoja olimme erimielisiä – erityisesti koskien palveluverkkoa. Tämä on sinänsä hyvin luonnollista demokratiassa: poliittisen päätöksenteon ydintä on tehdä valintoja erilaisista arvopohjista käsin.

Se kuinka paljon tai vähän eri toimenpidekokonaisuuksia painotetaan ja mitä keinoja käytetään, on nimenomaan poliittisessa päätöksenteossa ratkaistava asia. Keskeinen kysymys tässä vaiheessa onkin, miten ”sopeutuskakku” jaetaan eri osa-alueiden kesken. Siihen jokainen valtuutettu ja valtuustoryhmät saavat ottaa kantaa kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Aleksi Eskelinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Talouden tasapainotustyön ohjausryhmän puheenjohtaja

Aleksi Eskelinen, kesk.

kaupunginhallituksen puheenjohtaja