Blogi: Talouden tasapaino ja verkostopäätökset
Kuopion talouden tasapaino on pitkään ollut alijäämäinen. Hyvinvointialueuudistus heikensi taloustilannetta merkittävästi valtionosuuksien vähentyessä merkittävästi. Kaupungin velkaantumiskierre on saatava lainmukaiseen kuntoon suunnittelukauden aikana, vuoteen 2027 mennessä. Tasapainoon pääseminen edellyttää vähintään 35 miljoonan euron tuottavuustavoitteen saavuttamista.
Virkamiesvastuulla ja FCG:n konsultin avustuksella Kuopion kaupunki laati 35 miljoonan euron sopeutuspaketin, joka on nyt ehdotuksena päätöksentekijöille. Tavoitteena on ollut tehdä kaupungin ja sen asukkaiden kannalta paras ja pitkävaikutteisin ehdotus, joka muuttaa kustannusrakenteita vähiten harmia tuottaviksi ja kuntalain vaatimukset täyttäviksi. Tätä valmistelutyötä ohjasi laaja valtuustoryhmistä koottu poliittinen ohjausryhmä puheenjohtajanaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Yhteistyössä laaditusta paketista verkostoa koskevat päätökset ovat euromääräisesti noin neljännes (alle 25 %). Suurin osa säästöistä kohdistuu palvelujen tuottamiseen ja hallintoon, konsernipalveluihin ja henkilöstömenoihin.
Tästä huolimatta verkostoon kohdistuvat säästöesitykset herättävät ymmärrettäväsi eniten keskustelua ja huolta. Valmistelijat joutuvat esittämään myös ratkaisuja, jotka ovat aina joillekin vaikeita. Maaseudun päiväkoti- ja kouluverkoston leikkaukset koskettavat erityisesti lapsiperheitä, joiden palvelut siirtyisivät nykyistä kauemmaksi. Varhaiskasvatuksen palveluverkossa pyritään huomioimaan vaikutukset huoltajien työssäkäyntiin ja yritystoiminnan harjoittamisen mahdollisuuksiin. Perusopetusta koskevat verkostoratkaisut koskettaisivat noin 774 oppilasta, joka on n. 7 % Kuopion yli 11 000 perusopetuksen oppilaasta. Jo vuoteen 2028 mennessä oppilasmäärä maaseutualueilla näyttää syntyvyyden perusteella vähenevän alle 600 oppilaaseen. Alueella muuttoliikkeellä ei ole ollut suurta merkitystä lapsimäärien kehitykseen.
Suurin osa perusopetuksen lapsista on jo nykyisin koulukuljetusten piirissä, mutta lasten koulumatkat toki pitenisivät. Ne kaupunki järjestäisi lain edellyttämällä tavalla myös jatkossa. Koulukuljetusten kustannukset kasvaisivat, mutta säästöt henkilöstö- ja kiinteistökustannuksissa olisivat huomattavasti merkittävämpiä.
Palveluverkoston päätösten taustalla on huoli maaseudun tulevaisuudesta. Verkostoratkaisulla pyritään säilyttämään palvelut maaseudun suurimmissa keskustaajamissa. Tulevaisuudessa on tärkeä taata näiden asema lähialueen elinvoiman, palvelujen ja asumisen keskuksina. Maaseututaajamien kehittämiseen liittyvä palveluvyöhykkeisiin perustuva linjaus tukee myös kaupunkirakennetta vähentämällä sen liiallista hajautumista. Palveluverkostoa tarkasteltaessa on lisäksi tiivistettävä naapurikuntien kanssa tehtävää yhteistyötä, sillä kuntarajojen ei tarvitse rajoittaa palvelujen järjestämistä.
Maaseudun asukasmäärä vähenee jatkuvasti. Sen taustalla on yhteiskunnallinen muutos, joka johtaa kaupungistumiseen. Tätä megatrendiä vastaan on vaikea toimia. Asukasmäärä kokonaisuudessaan vähenee maaseudun taajamissa ja haja-asutusalueilla, mutta lasten määrä vähenee vielä tätäkin nopeammin syntyvyyden laskiessa. Pientä väestönkasvua on kaupungin ydintaajaman läheisellä maaseudulla, mutta se ei muuta kokonaistilannetta.
Kuvaavaa on, että viimeisen kolmen vuoden aikana maaseudulta on vähentynyt yli 150 perusopetusikäistä lasta ja vastaavasti keskeisellä kaupunkialueella perusopetusikäisten lasten määrä on kasvanut yli 350 oppilaalla. Nykyisin kaupungin keskimääräinen koulukoko on n. 300 oppilasta. Maaseudulta on siis kolmen vuoden aikana vähentynyt puolet keskikokoisesta koulusta, vastaavasti keskeisellä kaupunkialueella oppilasmäärä on kasvanut yli keskikokoisen koulun verran. On ymmärrettävää, että käytettävissä olevien resurssien jakautumista on tarkasteltava myös raskain verkostopäätöksin. Kaupunginvaltuusto tekee päätöksen talouden sopeuttamispäätöksen linjauksista kokouksessaan 20. toukokuuta. Sen jälkeen jatkuu päätösten valmistelu toteutukseen.
Pekka Vähäkangas
Apulaiskaupunginjohtaja
