Hyvinvointiblogi: Uutta tietoa kuopiolaisten lasten liikkumisesta – varhaiskasvatuksen merkitys korostuu

Kuopiolaisten 4–6-vuotiaiden lasten liikkumista selvittäneen Piilo-tutkimuksen mukaan tutkimukseen osallistuneet 100 lasta liikkuivat keskimäärin varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksen (OKM 2016) mukaisesti vähintään kolme tuntia vuorokaudessa. Heille kertyi liikemittareiden mukaan keskimäärin 1,3 tuntia vauhdikasta liikkumista sekä kolme tuntia kevyttä liikkumista tai reipasta ulkoilua vuorokaudessa (kuva). Varhaiskasvatusikäisten lasten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivittäin, josta vauhdikasta tai muuten rasittavaa liikkumista tulisi olla vähintään tunti.

Kuva. Piilo-tutkimukseen osallistuneiden kuopiolaisten 4-6 vuotiaiden lasten liikkumisen määrä vuorokaudessa.

Piilo-tutkimus vahvistaa käsitystä varhaiskasvatuksen merkityksestä liikkumisen edistämisessä. Tutkimuksen mukaan liikkumista kertyi lapsille noin puoli tuntia enemmän varhaiskasvatuspäivinä kuin lasten vapaapäivinä. Varhaiskasvatusajan voidaan todeta olevan lasten vapaa-aikaa liikunnallisempaa, mikä korostui erityisesti kaikkein vähiten liikkuvien lasten kohdalla.

Kuopion varhaiskasvatuksen liikunnan edistämistyötä ohjaa suunnitelmallisuus, yhteisesti sovitut toimintamallit ja toimintaa tukevat rakenteet. Liikkuva Kuopio -ohjelma asettaa yhteiset tavoitteet eri ikäisten kuopiolaisten liikkumisen edistämiselle. Varhaiskasvatuksessa lasten liikkumisen edistäminen on vakiintunut osaksi päivittäistä toimintaa Kuopiossa. Lähtökohtana on, että varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt suunnitellaan toiminnallisiksi. Liikkuminen on mukana varhaiskasvatuspäivässä myös odottelu- ja siirtymätilanteissa. Varhaiskasvatuspäivän aikana ulkoillaan kaksi kertaa ja ulkoilussa hyödynnetään lähiliikuntapaikkoja sekä luontoa.

Kuopiolaiset varhaiskasvatusyksiköt ja perhepäivähoidon tiimit ovat mukana valtakunnallisessa Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnassa ja Kuopiossa käytännön työtä on tukenut myös paikallinen Pienet lapset liikkeelle -toimintamalli. Kuopiossa varhaiskasvatukseen on nimetty liikuntakoordinaattori ja jokaiseen varhaiskasvatusyksikköön liikuntamyötääjät. Liikuntamyötääjät ylläpitävät liikkumisen iloa, kannustavat ja ohjaavat sekä lapsia että henkilöstöä liikkumaan.

Jo pienten lasten liikkumisen tasa-arvoon kiinnitettävä huomiota

Piilo-tutkimuksen valtakunnallisten tulosten mukaan pojat liikkuivat keskimäärin koko päivän aikana selvästi tyttöjä enemmän. Pojista 83 prosenttia liikkui suositellun vähintään kolme tuntia, kun taas tytöistä suosituksen verran liikkui 68 prosenttia. Ero tyttöjen ja poikien välillä korostui varhaiskasvatuksessa olon aikana. Varhaiskasvatustuntien aikana pojista 72 prosenttia liikkui vähintään kaksi kolmasosaa koko päivän suosituksesta eli vähintään kaksi tuntia monipuolisesti. Tytöistä vain puolet (50 %) liikkui vastaavan määrän.

Tulos herättää monenlaisia kysymyksiä. Ohjaavatko perinteiset sukupuoliroolit mahdollisesti toimintaamme tai kannustavatko luomamme liikkumisympäristöt poikia liikkumaan tyttöjä enemmän? Tätä tarkastelua tuleekin jatkossa syventää, jotta voimme kehittää toimenpiteitä, jotka yhdenvertaisesti edistävät kaikkien lasten liikkumista ja hyvinvointia.

Toisaalta tulokset osoittivat, että tukea tarvitsevat ja ulkomaalaistaustaiset lapset liikkuivat vapaapäivien aikana vähemmän kuin tukea tarvitsemattomat tai suomalaistaustaiset lapset. Varhaiskasvatuspäivien aikana samanlaista eroa liikkumisessa ei havaittu. Tulos vahvistaa entisestään varhaiskasvatuksen tärkeää roolia lasten yhdenvertaisen liikkumisen edistäjänä.

Piilo-tutkimus osoitti erityisesti vauhdikkaan liikkumisen selittävän suosituksen toteutumista sekä sukupuolten välisiä eroja. Vauhdikasta tai muuten rasittavaa liikkumista kertyy lapsille mm. hippaleikeistä, trampoliinihyppelystä, hiihdosta tai uinnista. On tärkeää huomioida, että pyrkimällä edistämään liikkumista vain lisäämällä päivään liikuntaa tuetaan usein entisestään aktiivisia lapsia. Sen sijaan kohdistamalla toimia lasten päivittäisiin rutiineihin, kuten siirtymiin, ja vähentämällä lasten paikallaanoloa, hyötyvät lapset yhdenvertaisemmin.

Tutkittu tieto mahdollistaa vaikuttavamman toiminnan

Kuopiossa tavoitteena on alueen asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen tutkittuun tietoon pohjautuen. Piilo-tutkimus tuottaa kansallista tilannetietoa 4–6-vuotiaiden lasten liikkumisen määrästä ja laadusta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä Suomessa. Tieto ohjaa tunnistamaan olemassa olevan toiminnan vahvuuksia ja mahdollisia kehittämisen tarpeita. Lapsuudessa omaksutut liikkumistottumukset luovat liikunnallisen elämän pohjan ja näin tukevat aikuisiän terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä.

Piilo-tutkimusta kehitettiin ja pilotointiin vuosina 2019–2021. Vuonna 2023 laajaan väestötasoiseen tiedonkeruuseen osallistui 20 kuntaa ja 156 varhaiskasvatuksen toimipaikkaa ja noin 2000 iältään 4–6-vuotiasta lasta eri puolilta Suomea. Kuopiosta liikemittauksiin osallistui 100 lasta. Mittaukset toteutuivat Kuopiossa viidessä kunnallisessa päiväkodissa touko- ja syyskuun aikana. Tutkimusta on tarkoitus toteuttaa jatkossa säännöllisesti. Piilo-tutkimus tuotti ensimmäistä kertaa liikemittauksiin perustuvaa kansallisen tason tietoa varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumisesta.

Piilo -tutkimusta toteuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Liikkuva varhaiskasvatusohjelman kanssa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.

Lisätiedot

Kirjoittajat

  • Tanja Tilles-Tirkkonen, hyvinvointikoordinaattori, Kuopion kaupunki
  • Kati Vähäsarja, kansalaistoiminnan palvelujen päällikkö, Kuopion kaupunki
  • Minna Kari, varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö
  • Anette Mehtälä, tutkimuskoordinaattori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes
Hyvinvointikoordinaattori Tanja Tilles-Tirkkonen

Tanja Tilles-Tirkkonen

Hyvinvointikoordinaattori

Kati Vähäsarja

Kansalaistoiminnan palveluiden päällikkö

Kan­sa­lais­toi­min­nan palvelut

Minna Kari

palvelupäällikkö

Kasvun ja oppimisen tuen palvelut