Kuopio juhlii Minna Canthin elävää perintöä
Kirjailija ja ensimmäinen suomenkielinen lehtinainen Minna Canth (1844–1897) oli rohkea uudistaja ja kova tekemään työtä. Hän kasvatti yksin seitsemän lasta, johti kauppaa ja muutti teksteillään naisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuonna 2024 tulee Canthin syntymästä kuluneeksi 180 vuotta, ja hänen kotikaupungissaan Kuopiossa kunnioitetaan vahvan naisen elämäntyötä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja sivistyksen edistäjänä.
Joskus rohkeasti toimiva kertoja onnistuu muuttamaan maailmaa reilummaksi. Hän jättää jälkeensä toivon pilkahduksen ja arvokkaan muiston, joka kulkee sukupolvelta toiselle. Minna Canth, tyttönimeltään Ulrika Wilhelmina Johnson, on kuuluisin ja arvostetuin kuopiolainen. Sukupolvi toisensa jälkeen iloitsee hänen yhä Kuopiossa elävästä perinnöstään.
“Minna Canth jätti yli vuosisatojen yltävän vaikutuksen kuopiolaisiin.”
Canth syntyi Tampereella ja muutti perheensä mukana Kuopioon vuonna 1853. Canth kävi Kuopiossa valmistavia kouluja ja ruotsinkielistä tyttökoulua. Hän muutti opiskelemaan Jyväskylään ja perusti perheen Johan Ferdinand Canthin kanssa. Heille syntyi seitsemän lasta. Koko Jyväskylän-ajan hän kirjoitti aktiivisesti lehtiin.
Canth muutti leskeksi jäätyään Kuopioon vuonna 1880 ja ryhtyi hoitamaan isältään jäänyttä kauppaa. Hänen johdollaan Tampereen lankakauppa -nimellä toiminut yritys nousi vaikeuksista jaloilleen. Canthin kauppa ja kotitalo Kanttila seisoo yhä paikallaan Kuopion keskustassa, osoitteessa Minna Canthin katu 22. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen mittavaa peruskorjausta valmistellaan, ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat pitkällä. Kanttilasta toivotaan koko Pohjois-Savon maakunnalle tärkeää kulttuurikeskusta. Kirjallisen kulttuurin keskus halutaan herättää henkiin uudestaan.
Canth uudisti suomenkielistä kirjallisuutta. Hän toi Suomeen eurooppalaisia vaikutteita tasa-arvosta ja realistisesta taiteesta. Hän oli merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija ja kommentoi lehtikirjoituksissaan terävästi muun muassa tyttöjen mahdollisuutta käydä koulua, poliittisia uudistuksia ja keksintöjä, kuten puhelinta. Hän seurasi ja kirjasi tarkasti kotiseudun kehitystä ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilannetta.
Hän oli rohkea nainen aikana, jolloin naisten kuului hyväksyä kohtalonsa. Canth ei kuitenkaan lannistunut kritiikistä. Sinnikäs suhtautuminen parempaan huomiseen loi uusia mahdollisuuksia sukupolville hänen jälkeensä.
On onni, että Canth päätti perhesiteidensä vuoksi asettua juuri Kuopioon. Hän jätti yli vuosisatojen yltävän vaikutuksen kuopiolaisiin, jotka yhä puhuvat ihaillen Canthista ja kotikaupungistaan.
Lähimmäinen ja kotiseutu ovat kuopiolaiselle rakkaita
Kotiseuturakkaus läpäisee keskustelut kuopiolaisten kanssa. Kaikkialle ulottuva luonto ja salliva ilmapiiri ovat ihmisille tärkeitä. Kulttuurielämä on rikasta, ja kaupunki huokuu sydämen sivistystä.
Kuopion kaupunginorkesterin ja Musiikkikeskuksen johtaja Jari Eskola nimeää ilmiön Canthin henkiseksi perinnöksi.
– Henki on salliva ja kannustava, kaikista uskotaan parasta, Eskola sanoo.
Kuopion kaupunginorkesterin ja Musiikkikeskuksen toiminnassa sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan ohjelmistossa. Se ei vaadi erityistä rohkeutta, vaan toimimista oikein.
– On tärkeää, että Kuopioon kutsutaan esimerkiksi naiskapellimestareita johtamaan orkesteria, Eskola toteaa.
“Henki on salliva ja kannustava, kaikista uskotaan parasta.”
Kuopio on Helsingissä asuvalle kirjailija Sirpa Kähköselle rakas kotikaupunki, johon on erityinen suhde. Hän on kirjoissaan kertonut paikallisiin maisemiin sijoittuvia historiallisia tarinoita. Kähkösen mukaan on tärkeää, että Kuopio vaalii Canthin perintöä.
– Kaikki se, mitä Canth sai aikaan ja millaisen elämäntyön hän teki, on muuttanut yhteiskuntaamme. Se on arvokasta tässä ajassa.
Kuopiolainen Juuso Partti on Canthille sukua viidennessä polvessa. Hän näkee, että Kuopiossa kuljetaan rohkeasti omaa polkua, itsestään suurta numeroa tekemättä mutta epäkohtiin ja vaikuttamismahdollisuuksiin rohkeasti tarttuen. Juuri kuten Canth teki.
Canthin vaikutus ulottuu kulttuurin lisäksi urheiluun, olihan Canth myös tyttöjen koululiikunnan puolestapuhuja.
– Minna Canthin talo ry. on jakanut jalkapalloseura KuPSin parhaalle pelaajalle Minna Canth -kiertopalkinnon, Partti sanoo.
Canthin tekstit ovat kestäneet aikaa, sillä ne tavoittavat yhdenvertaisuuden ja totuuden arvot. Työteliäisyys yhdistyy empatiaan, se lienee Canthin ja Kuopion hyvän hengen salaisuus. Canth osoitti rajatonta lähimmäisenrakkautta. Jokaisella on mahdollisuus keskittyä oman elämän olosuhteista murehtimisen sijaan toisen ihmisen auttamiseen. Niin kaikki ihmiset saavat ansaitsemansa huolenpidon. Tällä polulla Kuopio kulkee, ja juhlii ylpeänä rohkean suomalaisen naisen elämäntyötä.
Nykypäivän rohkeat äänet
Kuopiossa syntyneitä tai asuneita kulttuurintekijöitä, joita kannattaa seurata:
- Kuopiolaislähtöinen kirjailija Oona Pohjolainen voitti Savonia-kirjallisuuspalkinnon vuonna 2022 yhdessä Adile Sevimlin kanssa teoksellaan Kärsimyskukkauuteaddiktio. Nuorille aikuisille suunnattu teos lumoutuu metsästä ja luonnosta.
- Nanna Hänninen on Kuopiossa asuva ja kansainvälistä uraa tekevä valokuvaaja, jonka kuvien visuaalinen tarinankerronta kutsuu puoleensa.
- Kuopion musiikkilukiossa opiskellut muusikko, näyttelijä ja käsikirjoittaja Paula Vesala osallistuu aktiivisesti keskusteluun yhdenvertaisuudesta ja on yksi tämän hetken tunnetuimmista kulttuurialan tekijöistä Suomessa.
Teksti: Maarit Mäkinen
Artikkeli on kirjoitettu Kuopio by Nature 2024 -julkaisuun.
Tutustu julkaisuihin: Kuopio by Nature Issuussa.
