Työllisyyspalvelun blogi: TE24 uudistus elinvoiman edistäjänä – katse avarana tulevaan
Työvoimapalvelut siirtyvät vuoden 2025 alussa kuntien vastuulle. Kuopio ottaa vastuulleen yhteensä 11 kunnan työvoimapalvelut. Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla nopeaa työllistymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta.
Tuleva uudistus on historiallinen ja suuri. Muutos tapahtuu tilanteessa, jossa yhteiskunnan työvoimatarpeet, toimintaympäristön muutos ja työn murros haastavat kaikkia työllisyystoimijoita uudistumiseen. Kyse on niin suuresta muutoksesta, että jonkinasteinen luova tuho on väistämätöntä. Jotakin nykyisistä työllisyyspalveluista ja niihin liittyvistä rakenteista tuhoutuu ja tilalle rakentuu uutta. Selvää on kuitenkin se, että asiakkaista pidetään huolta.
Työvoimapalveluiden siirto kunnille tuo mukanaan kannustavan rahoitusmallin, joka kasvattaa kuntien työttömyysturvan rahoitusvastuita merkittävästi. Se ohjaa kuntia lähestymään työllistymistä edistävää palvelukokonaisuutta nykyistä enemmän elinvoiman edistämisen kautta. Vanhoista palvelurakenteista ja toimintamalleista on luovuttava, jotta uudelle syntyy tilaa. Huomionarvoista on, että vuonna 2025 työnhakijan palveluihin osallistuminen ei enää vapauta kuntaa työttömyysturvamaksuista eikä palkkatuettu työ kerrytä siihen osallistujan työssäoloehtoa. Nämä muutokset ovat merkittäviä sekä työnhakijoiden että kuntien ja palveluntuottajien näkökulmasta. Kuntien tulee pohtia jatkossa entistä tarkemmin sitä, millaisia palveluja järjestetään. Vaatimukset palveluiden vaikuttavuudelle kasvavat, sillä kuntien on kannattavaa järjestää niitä silloin, kun ne johtavat työllistymiseen avoimille työmarkkinoille.
Palkkatuen käyttöä halutaan lakimuutoksin suunnata voimallisesti yrityksiin, ja se on ymmärrettävä tavoite. Huomioitava kuitenkin on, että työnhakijan silmissä palkkatuetun työn houkuttelevuus voi laskea varsinkin niissä tehtävissä ja paikoissa, joissa työstä maksettava palkkataso jää matalaksi. Valitettavasti tämä muutos tulee olemaan erityisen haasteellinen kolmannen sektorin työllisyystoimijoille, joita Kuopiossa ja Pohjois-Savossakin on useita. Sekä valmennuspalveluihin että palkkatuettuun työhön tulevat muutokset iskevät niihin voimalla. Kun huomioidaan mukaan vielä hyvinvointialueen hankintakäytäntöjen muuttuminen kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa, niin yhtälö tarkoittaa monelle palveluntuottajalle merkittävästi pienentyviä asiakas- ja tulovirtoja.
Toimintaympäristön muutos on valtakunnallisesti haasteellinen yhtälö ratkaistavaksi. Tässä kohtaa tarvitaan kykyä katsoa tulevaisuuteen ja siinä voidaan vaatia kipeitäkin ratkaisuja. Kunnat eivät voi ylläpitää sellaista palvelutoimintaa tai palvelurakenteita, joille tulevaisuudessa ei ole riittävästi kysyntää eikä riittävää luontaista rahoituspohjaa. Painopisteen siirto työvoiman saatavuuden turvaamiseen ja avoimille työmarkkinoille työllistymisen edistämiseen koulutus- ja palveluhankinnoissa on erityisen tärkeää haastavassa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien kohdalla. Näin siksi, että yhä useamman on tulevaisuudessa päästävä töihin turvatakseen toimeentulonsa. Lisäksi on huomioitava, että valtaosa kuntien työttömyysturvan rahoitusvastuista koostuu näistä kohderyhmistä. Kuntien on panostettava tulevaisuus huomioiden tarkoituksenmukaisiin ja vaikuttaviin palveluihin näiden työttömien auttamiseksi. Vanhojen rakenteiden ja palveluiden ylläpitäminen on suoraan pois näiltä asiakkailta. Kyse ei siis ole työllisyyspalveluista säästämisestä vaan käytössä olevien määrärahojen uudelleen kohdentamisesta muuttuneessa toimintaympäristössä. Muutosta tehdään asiakkaiden parhaaksi.
Hyvä esimerkki siitä, miten haastavassa työmarkkina-asemassa oleville voidaan luoda väyliä avoimille työmarkkinoille, on vuonna 2019 Kuopiossa käyttöön otettu hankinnoilla työllistämisen toimintamalli. Sen avulla on haluttu tarjota työtilaisuuksia nuorille, pitkään työttömänä olleille, osatyökykyisille ja maahanmuuttajille. Mallin käyttöönotto on aikaa vievä prosessi, mutta nyt sen tulokset alkavat tulla näkyville. Vuoden 2023 loppuun mennessä hankintojen kautta saavutettu palkkasumma on ollut yhteensä 377 900 euroa. Toimintamalli on otettu hyvin käyttöön erityisesti rakentamisessa, eikä sen soveltamisessa ole ollut haasteita. Tämä on erinomainen esimerkki siitä uudenlaisesta toiminnasta, jota tarvitaan tulevaisuudessa. Työ- ja oman osaamisen näyttömahdollisuudet pitää saada syntymään sinne, missä avoimet työpaikat oikeastikin ovat. Sitä kautta voidaan saavuttaa pysyviä työllisyysvaikutuksia. Ihmisten, yritysten ja koko yhteiskunnan parhaaksi.
