Jyväskylän ja Kuopion kaupungit esittävät valtionosuusjärjestelmälle täysremonttia
Jyväskylän ja Kuopion kaupungit näkevät, että valtionosuusjärjestelmälle tulisi tehdä täysremontti, joka tarkastelee kuntien rahoitusta laajasti ja sektorirajat ylittäen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta aiheutuneet muutosvaikutukset tulee kaupunkien mukaan poistaa rahoitusmallista ja keskittyä aidosti kuntien nykyisiin perustehtäviin.
– Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena tulee jatkossakin olla kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen. Nykyinen malli ei sote-muutoskustannuksista johtuen vastaa tähän tavoitteeseen, vaan asettaa kunnat sattumanvaraisesti huomattavan eriarvoiseen asemaan. Tämä johtaa useiden kuntien osalta jopa kohtuuttomaan lopputulokseen, tiivistää Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
Muutoskustannusten eriarvoisuus johtuu rahoituksen suhteellisen lyhyestä tarkasteluajanjaksosta, johon liittyi paljon muuttujia. Sote-palveluiden rahoitusta tarkasteltiin kahden vuoden ajanjaksolla. Lisäksi huomioitiin yhden vuoden verotulotilanne. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden laskennalliset kustannukset siirtyivät hyvinvointialueelle, ja tarkastelujakson perusteella pienennettiin pysyvästi kuntien rahoitusta. Jyväskylä ja Kuopio pitävät tätä kohtuuttomana.
Jyväskylä menettää valtionosuuksia vuonna 2024 sote-uudistuksesta johtuen lähes 29 miljoonaa ja Kuopio yli 24 miljoonaa euroa. Samaan aikaan esimerkiksi Espoo hyötyy uudistuksesta 144 miljoonaa euroa ja Lahti 17 miljoonaa euroa valtionosuuksien tasauksina. Valtionosuuksien eriarvoisuus näkyy siinä, että jatkossa Jyväskylän ja Kuopion asukkaiden palvelut ovat heikommat kuin verrokkikaupungeissa tai verorasitus lisääntyy vajeen paikkaamiseksi.
– Esimerkiksi Jyväskylässä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia nosti merkittävästi uusi sairaala, jonka rakentamispäätökset tehtiin sisäilmaongelmien vuoksi jo lähes 10 vuotta ennen uudistusta. Meillä ei siten ollut mitään mahdollisuuksia ennakoida sen pysyviä kustannusvaikutuksia kuntien perusrahoitukseen. Nyt se rahoitus on pysyvästi pois mm. lasten ja nuorten palveluista perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kautta, toteaa Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Caius Forsberg.
– Yliopistollisen sairaalan investointien ajoitus koskettaa myös Kuopiota, mutta vielä laajemmin ja voimallisemmin Pohjois-Savon sekä Itä-Suomen taustalla vaikuttaa väestön ikärakenne sekä korkea sairastavuus. Periaatteellinen kysymys onkin, että nykytilanteessa nousseiden sote-kulujen maksajiksi joutuvat alueemme lapset ja nuoret heikkenevien palveluiden kautta. Tämä vain kärjistää eriarvoistumista edelleen, toteaa Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen.
Kaupungit ovat tyytyväisiä siihen, että hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite valtionosuusjärjestelmän kokonaisuuden uudistamisesta. Työ on jo aloitettu kuntia kuullen.
– Mallin tulee huomioida kuntien erilaiset tarpeet. Jyväskylä ja Kuopio ovat kasvavia kaupunkeja ja meillä tulee uudistuksen jälkeenkin olla kykyä vastata uusien asukkaiden palvelutarpeisiin sekä niiden edellyttämiin investointeihin. Jotta järjestelmästä muodostuu avoin ja läpinäkyvä, on rahoitusuudistuksessa huomioitava eri hallinnonalojen rakenteet ja kustannukset, Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti painottaa.
