Viestinnän blogi: Informaatiovaikuttamisesta – merkitykset rakentuvat vuorovaikutuksessa

Informaatiovaikuttamisesta viestinnän yhteydessä puhutaan jälleen paljon. Maailma on myllerryksessä ja juuri käynnistyneenä vuonna kaiken mylläkän keskellä käydään tärkeitä poliittisia vaaleja, kun Suomen lisäksi esimerkiksi USA:ssa valitaan presidentti. Informaatiovaikuttamisen teemat ovat läsnä myös vaaleihin liittyvissä riskikeskusteluissa. Lusikkansa soppaan työntää myös tekoälyn kehittyminen, joka haastaa viestintäkenttää esimerkiksi viestinnän uskottavuuden ja totuuden näkökulmasta. Toisaalta – informaatiovaikuttamista on tapahtunut jo satoja vuosia, eikä kirjaimellisesti klassinen lausahdus, ”jo muinaiset roomalaiset…”, ole tässä suhteessa lainkaan huono (1). Tässä blogitekstissä Kuopion kaupungin viestintäasiantuntija Ville Titoff pohtii informaatiovaikuttamista ja merkitysten rakentumista viestinnän avulla – miten kunta toimii edistääkseen hyvää ja tasapuolista vuorovaikutusta?

Mitä informaatiovaikuttaminen on?

Informaatiovaikuttaminen on yksi kybervaikuttamisen osa-alue ja kybervaikuttaminen kuuluu taas kyberturvallisuuden kokonaisuuden alle. Kyberturvallisuuden sanaston mukaan informaatiovaikuttamista on ”toiminta, jossa informaatiota tuottamalla, muokkaamalla tai sen saatavuutta rajoittamalla muutetaan kohteen käsityksiä tai toimintaa informaatio- ja mielipideympäristön kautta.”(2)

Määrittely on laaja ja äkkiseltään voisikin kysyä, että millainen viestintä ei olisi informaatiovaikuttamista? Kun kaupunki viestii kirjastopalvelujen käyttämisestä ja toivoo, että ihmiset lainaisivat kirjoja ja lukisivat, on tässäkin määritelmään pohjautuen kyse informaatiovaikuttamisesta.

Miten ja miksi kaupunki sitten viestii?

Kuopion kaupungin viestintä

Kuopion kaupungin viestintä pohjautuu yllä olevan määrittelyn osalta eniten informaation tuottamiseen, joka taas perustuu faktojen kertomiseen. Kaupungin viestintä on viranomaisviestintää, jossa faktapohjaisuus, tiedon saavutettavuuden tärkeys ja yhdenvertaisuuden näkökulmat ohjaavat toimintaa. Kaupungin viestintää ohjaa ylätasolta kuntalaki, ja tavoitteiden pohjana on Kuopion kaupungin strategia.

Kaupunkia sitovat lakisääteiset viestinnän velvollisuudet ja esimerkiksi verkossa tapahtuvan viestinnän saavutettavuuden kehittäminen sekä teknisesti että kognitiivisesti. Tähän on sitouduttu vahvasti. Siitä osoituksena Kuopio sai viime vuonna tunnustusta valtiovarainministeriön koordinoiman Avoin hallinto -hankkeen demokratiapalkinnon muodossa. Kognitiivisen saavutettavuuden kehitysvalmiuden suhteen kaupungin verkkosivut sai käyttöönsä Selkeästi meille -tunnuksen. Tunnuksen myönsi Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammatuki 57:n Selkeästi meille -hanke sen jälkeen, kun kaupunki oli osallistunut hankkeen yhteiskehittämisen työpajoihin syksyn aikana.

Edellisten lisäksi kaupungin Markkinointi- ja viestintäyksikkö julkaisi myös turvallisemman sosiaalisen median keskustelun periaatteet, joiden avulla pyritään kehittämään turvallista ja tasa-arvoista vuorovaikutusympäristöä erilaisille keskusteluille.

Merkitykset rakentuvat yhteisessä vuorovaikutuksessa – millaisen ympäristön sille tarjoamme?

Maailmassa ei ole objektiivista, valmista totuutta – kaikki teemat ovat auki informaatiovaikuttamiselle. Monien viestinnän teorioiden mukaan maailma ja siinä olevat merkitykset rakentuvatkin jatkuvassa vuorovaikutuksessa eri tahojen välillä (3) – eli dynaamisessa monen suuntaisessa viestinnässä, jossa osapuolet osallistuvat yhdessä keskusteluun ja näiden merkitysten luomiseen.

Silloin yhdeksi kriittiseksi kysymykseksi nouseekin se, millainen ympäristö tälle vuorovaikutukselle ja viestinnälle on olemassa? Onko se syrjivä, turvallinen, tasapuolinen, kuunteleva, ymmärtävä, vihamielinen, rauhallinen, tuomitseva vai jotain muuta?

Kuten yllä kuvattiin, Kuopion kaupunki pyrkii ylläpitämään viestintäympäristöjä, jotka ovat saavutettavia ja yhdenvertaisia. Onnistuneen viestintäkulttuurin synnyttäminen ei kuitenkaan ole yksisuuntainen ilmiö. Meidän kaikkien tulisi omalta osaltamme pitääkin huoli siitä, että erilaiset lain puitteita noudattavat äänet pääsevät kuuluviin ja että maltamme niitä kuunnella ja jopa ymmärtää. Tämä on myös yksi demokraattisesti toimivan yhteiskunnan suurimpia voimia, ja Suomen vahvan demokratian voimasta halutaan pitää huolta myös kunnissa – viestinnän vahvalla tuella.

Demokratia ei kuitenkaan kaikkialla toimi niin hyvin kuin Suomessa. Kuten jo blogin alussa todettiin, maailma on myllerryksessä, ja valta-asetelmista ja merkityksistä käydään paikoitellen kovaa ja julmaakin kamppailua. Kaikkialla maailmassa viestintäympäristöt tai viestintäkulttuuri eivät ole tasapuolisia, avoimia ja turvallisia. Teknologiaa käytetään vääristämään keskusteluja sekä viestien sisältöjen että niiden syrjivien tai kohdennettujen jakelumahdollisuuksien suhteen.

Sosiaalisen median alustoilla tämä voi tapahtua vaikkapa algoritmeja muokaten. Usein haavoittuvaisina kohderyhminä nähdään nuoret, joiden pääinformaatiolähteenä saattavat olla juuri some-alustat. Tällaisen kehityslinjan suhteen meidän kaikkien tuleekin olla jatkuvasti valppaana.

Yhdessä viestien merkitysten tulevaisuuteen: somevalppautta kaikille

Kuopion kaupungin viestinnässä teemme osaltamme jatkuvasti töitä, jotta näitä haitallisia ilmiöitä kyettäisiin osaltamme torjumaan. Viestintämaaston ymmärtäminen vaatii jatkuvaa yhteiskunnan tilanteen hahmottamista, tarkkaavaisuutta, kuuntelua ja globaalien sekä paikallisten ilmiöiden ymmärtämistä. Näillä toimenpiteillä voimme ymmärtää nykyhetkeä ja myös niitä mahdollisia vaikuttamispyrkimyksiä, joilla joku taho voisi vallitsevaa tilannetta käyttää vahingollisiin tarkoituksiin. Valtavan tärkeä rooli on sekä varhaiskasvatuksessa että kouluissa tehtävässä työssä mediakasvatuksen suhteen. (4)

Sosiaalisen median maailma ja alustat ovat osin vaikutuspiiriemme ulkopuolella ja muutoksia tapahtuu, kuten on huomattu vaikkapa Twitter-X -tapauksesta. Silti haluan luottaa siihen, että viranomaisen osallistuminen keskusteluun myös somessa on tärkeää esimerkiksi juuri nuorten tavoittamisen suhteen. Uusien somekanavien mahdollisuuksia kartoitetaan jatkuvasti.

Vastakkaisena näkökulmana voi nähdä vastuullisen esimerkin näyttämisen poistumalla joiltain alustoilta. Tämän puolesta on nähty tuoreita kannanottoja esimerkiksi TikTokin suhteen. Emme tiedä voimmeko kamppailla kaikkia algoritmejä vastaan, mutta koen, että meidän tulee yrittää ja kokeilla eri keinoja. Koska lopulta – mitä tapahtuisi, jos kukaan ei edes yrittäisi? Tärkeää on, että riskejä tiedostetaan ja moraalisia ja eettisiä pohdintoja käydään monista näkökulmista.

Lopuksi haluan vielä todeta, että suurelta osin kaupungin some-kanavien suhteen olemme valtavan ylpeitä Kuopiosta ja kuopiolaisesta keskustelukulttuurista. Pidetään sitä yllä yhdessä jatkossakin. Rakennetaan yhdessä viestien merkityksiä tulevaisuudelle. Pysytellään valppaina informaatiovaikuttamisen suhteen nyt vaaliaikaan tultaessa ja muutoinkin.

Viittaukset:

(1) Philip M. Taylor 2003, Munitions of the Mind: A History of Propaganda (3rd Ed.). Manchester University Press. (s. 35-48)

(2) Turvallisuuskomitea 2018, Kyberturvallisuuden sanasto (Kyberturvallisuuden_sanasto.pdf (sanastokeskus.fi))

(3) Sellnow, Timothy L. 2013, Theorizing Crisis Communication. John Wiley & Sons, Incorporated. (s.11)

(4) Opetushallitus, 2022, Varautuminen hybridi- ja kyberturvallisuusuhkiin sekä informaatiovaikuttamiseen. (Varautuminen hybridi- ja kyberturvallisuusuhkiin sekä informaatiovaikuttamiseen | Opetushallitus (oph.fi))

Ville Titoff

Viestintäsuunnittelija

Mark­ki­noin­ti ja viestintä

044 718 2162

ville.titoff@kuopio.fi