Mieliteko-ohjelman ensimmäinen hankekausi päättyi ja matka uutta kohti on alussa

Hankkeessa kasvoi ymmärrys siitä, että riittävän laaja-alaisen yhteiskunnallisen vaikutuksen aikaansaamiseksi painopisteen tulisi aidosti olla sekä ehkäisevissä kohdennetuissa toimenpiteissä että laajoissa väestötasoisissa toimenpiteissä.

Tausta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) huhtikuussa 2022 julkaistujen sairastavuusindeksien perusteella Pohjois-Savo on edelleen sairain maakunta koko Suomessa. Mielenterveyden ongelmissa ja päihteiden käytössä ero Pohjois-Savon ja muun maan välillä on hälyttävän iso. Tähän tarpeeseen käynnistettiin kesällä 2021 kymmenvuotiseksi suunniteltu Mieliteko-ohjelma. Ohjelman tavoite on lisätä pohjoissavolaisten mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia sekä vähentää päihteiden käyttöä ja päihdemyönteisyyttä Pohjois-Savossa. Tavoitteena on siis kääntää maamme sairaimman maakunnan suunta kohti terveempää tulevaisuutta vuoteen 2030 mennessä.

Mieliteko 1.0

Kahdelle ensimmäiselle vuodelle myönnettiin ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitus hankenimellä Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021–2030. Ensimmäinen hankekausi päättyi 31.8.2023.

Mieliteko-ohjelmassa oli ensimmäisellä hankekaudella mukana 18 Pohjois-Savon kuntaa ja kaupunkia. Hankkeen päätoteuttajan Kuopion lisäksi mukana ovat Iisalmi, Joroinen, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vieremä ja Vesanto. Osatoteuttajia olivat Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Hankkeessa toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti 11 eri toimenpidettä, joiden sisään mahtui useita pienempiä toimenpiteitä. Toteutettujen toimenpiteiden joukossa oli mm. mielenterveysjohtamisen, -osaamisen ja taitojen valmennuksia, elintapavalmennuksia, osallistuvan budjetoinnin pilotoinnit, erilaisia kyselyjä, prosessi- ja vaikuttavuusarviointia, muutosvalmennusta ja vaikuttavaa viestintää. Hankeen matkasta on kattavasti luettavissa osoitteessa www.mielitekomedia.fi. Sivustolta löytyy myös Tulokset-osio, jossa esitellään tarkemmin eri toimenpiteet ja kokeilut sekä niiden raportit.

Ensimmäisen vaiheen pääasiallinen kohderyhmä oli pohjoissavolaiset työttömät ja työelämän ulkopuolella (ml. opiskelijat) olevat 18–64-vuotiaat henkilöt. Hankesuunnitelman mukaan tavoite oli saada 1000 tähän ryhmään kuuluvaa mukaan toimintaan. Hankkeessa päästiin lähelle tavoitetta – erilaisiin toimenpiteisiin osallistui 932 työtöntä tai työelämän ulkopuolella olevaa työikäistä henkilöä.

Toinen tärkeä kohderyhmä oli työntekijät ja johtajat sekä luottamushenkilöt, joita hankesuunnitelmaan oli määritelty 400. Tämä tavoite täyttyi kokonaan. Erilaisiin valmennuksiin ja koulutuksiin osallistui 433 työssä olevaa henkilöä. Näiden lisäksi hankkeessa kohdattiin ja osallistettiin lyhytkestoisemmin yli 10 000 henkilöä.

Yhteenvetona Mieliteko-ohjelman tämänhetkisestä ymmärryksestä on, että mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin haasteet tunnistetaan läpäisevästi kaikilla yhteisöjen tasoilla. Mielen hyvinvointiin panostaminen nähdään jopa ensisijaisen tärkeäksi, niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Riittävän laaja-alaisen yhteiskunnallisen vaikutuksen aikaansaamiseksi painopisteen tulisi aidosti olla sekä ehkäisevissä kohdennetuissa toimenpiteissä että laajoissa väestötasoisissa toimenpiteissä.

Mieliteko-ohjelma on onnistunut luomaan yhteisen ja kattavan tilannekuvan mielenterveyden tarpeista sekä löytämään keinoja tarpeisiin vastaamiseksi. Mieliteko on tehnyt näkyväksi matkansa tulokset sekä luonut toimivan ja kasvavan sekä innostuneen verkoston toimimaan tavoitteiden edistämiseksi. Ohjelma on onnistunut lisäksi vaikuttamaan johtajiin ja päättäjiin sekä aktivoinut asukkaita.

Mieliteko-ohjelma ei ole vielä onnistunut laajasti vaikuttamaan yksilötason muutoksiin mielen hyvinvoinnissa. Toiminnan pysyvät vaikutukset ja vaikuttavuus voidaan arvioida vasta pidemmällä aikavälillä. Systeemi- ja väestötason muutos vie aikaa, parhaimmillaan 15–20 vuotta. Siitä näkökulmasta kymmenvuotiseksi suunniteltu Mieliteko-ohjelma on alkua muutokselle.

Mieliteko 2.0

Nyt syyskuussa 2023 on käynnistymässä UEF:n ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhteistyönä jatkohanke, jossa lähdetään jatkokehittämään hyvinvointisovellusta pohjoissavolaisten mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämän toiminnan vaikuttavuutta ja hyvinvointisovelluksen hyödyntämistä tutkitaan osana hyvinvointialueen normaalia toimintaa. Pohjana tälle on Mieliteon ensimmäisellä hankekaudella tehty pilotti, jossa Pohjois-Savon aikuisväestö sai kuukaudeksi ilmaiseksi käyttöönsä hyvinvointisovelluksen. Pilotti tuotti rohkaisevia tuloksia osallistuneiden mielenterveyden edistämisessä.

Lisäksi hankkeessa on haettu ELY-keskukselta maaliskuussa 2023 päättyneessä haussa Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta (ESR+) kahdelle erilliselle ryhmähankkeelle. Näissä toteuttajina Kuopion kaupungin lisäksi olisivat Savonia, Humak ja UEF. Rahoituspäätöksiä odotetaan tulevaksi lokakuussa 2023.

Mieliteko 2.0 -jatkohankkeisiin ovat sitoutuneet Kuopion lisäksi 12 Pohjois-Savon kuntaa ja kaupunkia (Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Varkaus, Vieremä ja Vesanto). Viimeinen kunta eli Tervo tekee päätöksen osallistumisestaan elokuussa 2023.