KulttuuriKuopio-ohjelma ja Pohjois-Savon kulttuuristrategia: Kulttuuri kuuluu kaikille
Kulttuurin merkitys kunnissa on saanut uudenlaisia äänenpainoja hyvinvointialueuudistuksen myötä. Kunnille jääneet tehtävät ovat muuttuneet – koulutuksen lisäksi kulttuuri nousee entistä suurempaan rooliin. Kulttuurialan uutta tilannetta jäsentää juuri julkaistut KulttuuriKuopio-ohjelma sekä Pohjois-Savon kulttuuristrategia. Vahvimpina teemoina niissä nousee esiin yhdenvertaisuus ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset.
KulttuuriKuopio-ohjelmassa ja Pohjois-Savon kulttuuristrategiassa kuuluu vahvasti alueen asukkaiden ja kulttuurialan toimijoiden ääni: Molemmat ryhmät ovat osallistuneet asiakirjojen koostamiseen kyselyin, työpajoin ja keskusteluin.
Erityisen tärkeänä teemana molemmissa asiakirjoissa otetaan huomioon kulttuurin saavutettavuus. Kaikilla tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus päästä kulttuurin pariin omista lähtökohdista huolimatta. Tähän liittyy myös maantieteellinen näkökulma: kulttuurin on oltava tavoitettavissa myös maaseutualueilla.
Kulttuurin merkitys on suuri myös alueen kasvun sekä veto- ja pitovoiman osalta. Asiakirjojen koostajat haluavat muistuttaa, että myönteisten talousvaikutusten lisäksi kulttuurilla on valtavasti myös muita positiivisia vaikutuksia alueelle sekä ihmisten hyvinvoinnille.
Kulttuurin tuottama hyvinvointi eli niin kutsuttu kulttuurihyvinvointi on osa-alue, joka nousee vahvasti esiin molemmissa asiakirjoissa. Termillä tarkoitetaan ihmisten yhteistä tai yksilöllistä kokemusta siitä, että taide ja luova toiminta lisäävät hyvinvointia ja ovat yhteydessä siihen.
Asukkaiden ääni kuuluviin
KulttuuriKuopio-ohjelma on Kuopion oma kulttuurin edistämisen ohjelma. Pohjois-Savon kulttuuristrategia on puolestaan koko maakunnan laajuinen asiakirja.
KulttuuriKuopiossa kuuluu erityisesti asukkaiden ääni, jonka pohjalta ohjelma kiteytyy kolmeen tärkeään teemaan: kulttuuri kuuluu kaikille, Kuopio kuuluu kaikille ja kulttuuri tehdään yhdessä. Kaikilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kokea ja tehdä itse oman näköistä kulttuuria. Myös yhteistyö ja yhteisöllisyys nousi ihmisten toiveissa esiin.
– Se oli iloinen yllätys, että ihmiset kaipaavat kovasti yhdessä tekemistä: tutustumista uusiin ihmisiin ja toistensa auttamista. Asian toteutuminen vaatii kulttuurialan toimijoiden ja päättäjien yhteistyön tiivistämistä, asukkaiden osallistamista suunnitteluun, avoimia keskustelukanavia sekä kulttuuritoiminnan tukemista, KulttuuriKuopio-ohjelman suunnittelija Anna Rantakoski Kuopion kaupungilta kertoo.
Rantakosken mukaan Kuopiossa kaivataan kulttuurialan viestinnän tehostamista ja sitä, että tilojen käyttöä uudistetaan. Tiedotus nähdään yhtenä kehitettävänä asiana: miten kulttuuritarjonnasta saadaan tiedotettua ja miten kaikki löytävät tiedon. Tiedottaminen vaikuttaa myös asenneilmastoon, jos päättäjille saadaan tietoa kulttuurialan merkityksestä.
Kulttuuri on investointi tulevaisuuteen
Pohjois-Savon kulttuuristrategiassa on samoja teemoja kuin KulttuuriKuopio-ohjelmassa, mutta se keskittyy Kuopion sijasta koko maakuntaan. Siinä ilmaistaan kulttuuri- ja taidetoimijoiden yhteinen tahtotila ja esitetään keinoja, joilla kulttuurialaa halutaan edistää maakunnassa. Kulttuuri ja taide muodostavat alueella merkittävän elinkeinon.
– Luovuuden voimaa voi hyödyntää elinkeinoelämässä myös siten, että yritykset ottaisivat luovan toimialan edustusta mukaan yritystoimintaan. Luovuus kannattaa nähdä innovaatioiden perustana, sanoo nykyisin museotapahtumien koordinaattorina Kuopion kaupungilla työskentelevä Minna Merivalo. Kulttuuri on myös investointi tulevaisuuteen. Esimerkiksi luova ajattelu sekä kognitiiviset ja emotionaaliset taidot kehittyvät jo lapsesta asti, jos saa osallistua taide- tai kulttuuriharrastuksiin.
KulttuuriKuopio-ohjelmalla ja Pohjois-Savon kulttuuristrategialla on yhteinen tavoite: madaltaa kynnystä kulttuuripalveluiden pariin kaikkien väestöryhmien osalta. Tähän sisältyy myös, että alueen asukkailla on edullista tai jopa ilmaistakin kulttuuritarjontaa saatavilla. Sisältöjen tulee olla myös mahdollisimman matalalla kynnyksellä saavutettavissa asuinpaikasta ja asukkaan tilanteesta riippumatta. Kulttuuria pyritään tuomaan lähelle asukkaita esimerkiksi kylätaloja hyödyntämällä sekä tuotteistamalla uudenlaisia kulttuurielämyksiä.
Kuopiossa museot ja teatteri tarjoavat jo nykyisellään myös ilmaista sisältöä. Tiloja annetaan mahdollisuuksien mukaan ilmaiseksi eri toimijoiden käyttöön, jos niissä järjestettävä ohjelma on avointa kaikille. Meidän Kuopio -festivaali tarjoaa paljon ilmaista ohjelmaa, jota tuotetaan koordinoidusti yhdessä kulttuuritoimijoiden kanssa. Festivaali on hyvä esimerkki yhteisöllisesti tuotetusta tapahtumakokonaisuudesta.
Pallo on heitetty
Hankekoordinaattori Tiina Taskinen-Viinikainen Kuopion kaupungilta muistuttaa, että kulttuurillisesti mielenkiintoiset alueet houkuttelevat matkailijoita ja luovaa osaamista alueelle. Kuopion kaupungin tahtotila tukea kulttuuria onkin korkealla myös vuonna 2025 lähestyvän 250-vuotisjuhlan takia. Lisää resursseja kulttuurin ja taiteen tukemiseksi kuitenkin kaivataan myös kaupungin ulkopuolisista rahoituksista.
– Kulttuurille toivotaan myös lisää näkyvyyttä – sekä KulttuuriKuopio-ohjelmassa että Pohjois-Savon kulttuuristrategiassa nousee esiin haave portaalista, joka toimisi taiteilijoiden näyteikkunana. Myös elinkeinoelämän näkökulmasta olisi hyödyllistä tietää paljonko Pohjois-Savossa on taiteilijoita, Taskinen-Viinikainen arvioi.
KulttuuriKuopio-ohjelma ja Pohjois-Savon kulttuuristrategia kulkevat käsi kädessä, vaikka näkökulmat eriävätkin hieman toisistaan. Asiakirjojen ei ole tarkoitus olla kiveen hakattu totuus kulttuurialasta alueella, vaan ne nostavat keskusteluun toiveita, joita eri toimijat voivat lähteä toteuttamaan. Tarvitaan entistä parempaa toimialojenkin välistä yhteistyötä, jotta tavoitteet saavutetaan.
– Ottakee koppia, pallo on heitetty, Merivalo huikkaa.
Teksti: Minna Akiola / Kuva: Vicente Serra
