Kesätoimittaja tutkimusmatkalla: Jynkkä
Tänään tutkimusmatka alkaa sateisessa säässä. Onneksi taitamme matkamme tälläkin kertaa bussin kyydissä, joten säästymme pahimmalta kastumiselta. Noin parinkymmenen minuutin jälkeen olemme pysäkillämme. Sade on yhtäkkiä loppunut ja aurinko pilkistää pilviverhon takaa.
Olemme saapuneet Jynkkään.
“Jynkässä on väljyyttä elää ja hengittää. Jynkkä on valmis, eikä sieltä puutu mitään.”
Jynkkä sijaitsee noin 7 kilometrin päässä Kuopion keskustasta. Jynkän alue on rakennettu 1980-luvulla ja tunnetaankin myös vanhana asuntomessualueena. Asuntomessut järjestettiin täällä 1980. Jynkän kerrotaan olevan pääasiassa lapsiperheiden suosioissa. Alueella asuu yli 3000 asukasta.
Sateen jälkeen ilma tuoksuu raikkaalta. Uudet värikkäät rakennukset, kirjasto ja koulu, ovat väripilkkuja vihreyden keskellä. Samassa ympäristössä ovat myös niin ruokakauppa, eläinlääkäri kuin apteekkikin. Kaikki tärkeät palvelut siis löytyvät läheltä. Kaukana eivät ole myöskään isommat kaupat ja kulkuyhteydetkin ovat hyvät.
“Leväsenlammen lenkille murheet unohtuvat, Jynkänlahden venesatamalla onnistuu vaikka matonpesu ja Jynkän koulun takainen pururata tarjoaa niin lenkkeily- kuin hiihtoradat.”
Kirjaston ja muiden palveluiden läheisyydestä kävelemme metsän viertä lyhyen matkan, kun ensimmäinen nähtävyys osuu jo kohdalle. Yksi Jynkän aarteista on vanha vesimylly. Kivilampeen laskevaan puroon rakennettu vesimylly on peräisin 1850-luvulta. Edessämme avautuva Kivilampi on tänään peilityyni. Voisimme jäädä nauttimaan seesteisyydestä koko päiväksi. Tutkimusmatkaa on kuitenkin jatkettava, joten lähdemme liikkeelle.
Jynkkä on pääasiassa pientaloaluetta, mutta myös kerrostaloja katukuvassa näkyy. Asukkaat kuvailevat Jynkkää rauhalliseksi ja kotoisaksi alueeksi. Lyhyenkin vierailun perusteella luulen, että voin myös allekirjoittaa väitteen. Pystyn melkein kuvittelemaan, millaista täällä olisi ollut kasvaa. Moni asukas muisteleekin lapsuutta ja nuoruutta Jynkän alueella.
“Allekirjoittanut on äärimmäisen ylpeä ja tuntee itsenä etuoikeutetuksi, että on saanut viettää lapsuuden Jynkässä.”
Kävellessämme ympäri Jynkän katuja, kiinnitän jatkuvasti huomiota metsän ja luonnon läheisyyteen. Olen itsekin kasvanut metsien keskellä, joten oloni on jälleen kotoisa. Myös asukkaat pitävät Jynkästä juuri sen takia, että luonto on lähellä. Hyvät lenkkipolut houkuttelevat luontoon liikkumaan. Saavumme pienen lammen äärelle ja sen ympäröivä puistoalue nimeää itsensä Alannepuistoksi. Lammen rannalla komeilee myös patsas, nimeltään Aino. Vietämme hetken aikaa puistossa. Muita ihmisiä ei maanantaisena iltapäivänä juurikaan näy. Kohtaamme satunnaisia ohikulkijoita, muutaman koirankin. On todella rauhallista.
“Olen asunut Jynkässä jo lapsena, kävin muutamia vuosia muissa kaupunginosissa mutten koskaan tuntenut oloani kotoisaksi. Muutettiin sitten taas Jynkkään enkä pois lähde, ellei ole pakko, täällä olen kotona.”
Aivan kivenheiton päässä puistosta huomaan todella värikkään graffitien peitossa olevan tiilirakennuksen, joka suorastaan kutsuu tutkimaan. Lähemmän tutkiskelun jälkeen tiedän, että kyseessä on Jynkän Monitoimitalo eli Monari. Sisällä on pimeää, sillä rakennus ei ole auki. Lappu ovessa kertoo, että toiminta on kesätauolla. Tunnelma pimeän rakennuksen pihalla on hieman autio. Useat laput ja ilmoitukset viestivät meille kuitenkin sen, että Monarin sisällä on lämmin tunnelma.
“Lapsuuden kasvuympäristö taaperosta yläkoululaiseksi. Jynkkään liittyy niin paljon rakkaita muistoja, leikit, pihat, luonto ja Monari. Siellä oltiin joka päivä koulun jälkeen.”
Jynkän Monari on ollut tärkeässä osassa myös Jynkässä muodostuneessa nuorisokulttuurissa. Eri taustoista tulleet nuoret viettivät aikaa yhdessä. Pian muodostui alueen oma identiteetti, josta syntyi värikästä nuorisokulttuuria. Tämä on näkynyt tänäkin päivänä esimerkiksi siten, että Jynkkää voisi kutsua yhdeksi kuopiolaisen rap-kulttuurin kehdoksi.
Törmään myöhemmin somejulkaisuun, jossa kerrotaan uusien tilojen olevan rakenteilla. Nykyinen rakennus aiotaan siis purkaa ja toiminta siirtyy uuteen osoitteeseen. Muistot kuitenkin elävät pitkään.
Asukkaiden tarinoissa tuntuu toistuvan samanlainen kaava: kun Jynkästä lähtee, sinne haluaa todennäköisesti takaisin. Kuten kuopiolainen räppäri Pessa toteaa: ”mies lähti Jynkästä, Jynkkä ei miehestä”. Monelle Jynkkä on koti, vuosienkin jälkeen.
”Muutin ensimmäisen kerran Kuopioon vuonna 2006 ja Jynkästä Maitotieltä löytyi ensimmäinen, kuopiolainen kotini. Nyt vuodenvaihteessa muutin uuteen asuntoon ja aloitin muutoinkin elämäni ns. “uudesta alusta”. Tämä nykyinen, uusi viihtyisä kotini löytyi… Jynkästä, Maitotieltä.”
Juuri kun olemme lähdössä takaisin, sade alkaa taas. Jynkkä selkeästi halusi tarjota tutkimusmatkan ajaksi parastaan. Paluumatkalla ehdin jo miettiä seuraavaa tutkimusmatkaamme. Vielä on paljon nähtävää.
Teksti: Nelli Valjakka
Kuvat: Tiina Kilvensalmi
Tässä juttusarjassa kesätoimittaja tutustuu viiteen Kuopion kaupunginosaan kesän aikana. Juttusarjaa varten kerätään tarinoita ja ajatuksia heiltä, joita kaupunginosat koskettavat.
Millainen on sinun Jynkkäsi?
Jaa tarinasi Jynkästä (Surveypal)
Jaa kuvasi Jynkästä omalla Instagram-kanavallasi, käytä hashtagia #ILoveJynkkä ja tägää siihen @kuopionkaupunki!
