Kuopion hyvinvointiseminaarissa kuultiin yhteisöllisyydestä, osallisuudesta ja monikulttuurisuuden rikkaudesta
Kuopion yhdeksäs hyvinvointiseminaari järjestettiin torstaina 15.6. Kuopion Musiikkikeskuksella. Seminaarin pääteemana oli tänä vuonna monikulttuurisuus yhteisössä. Seminaariin oli saapunut puhujia niin ympäri Suomea kuin myös Kuopion ystävyyskaupungista, Norjan Bodøsta.
Päivän puheenvuorot käsittelivät muun muassa yhteisöllisyyttä, osallisuutta, integroitumista ja monikulttuurisia työyhteisöjä. Yleisöllä oli myös mahdollisuus esittää kysymyksiä puhujille. Kuopion kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas piti seminaarin avauspuheen.
Futuristi Ilkka Halava keskittyi puheenvuorossaan muun muassa siihen, millaista tulevaisuuden työ tulee olemaan. Hän painotti työhyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden merkitystä, sekä teknologisten apuvälineiden roolia niiden parantamisessa. Halavan mukaan työllä on myös ratkaiseva merkitys maahanmuuttajien sopeutumiseen.
Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo tarkasteli puheessaan lasten ja nuorten harrastamista, sekä siinä vuosikymmenten aikana tapahtuneita muutoksia. Hän muun muassa pohti, mitä harrastamisella tavoitellaan ja millaista harrastamista kannattaa tukea.
Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpään puheenvuoro kansalaistoiminnan muuttumisesta tarjosi käytännön oppeja ja ymmärrystä sekä kunnille että järjestöille. Hän painotti esimerkiksi sosiaalisen median ja verkostoitumisen merkitystä, avoimuutta sekä yhteisöllisyyttä. Mäenpää toivoi toimijuuteen enemmän yhteisöllisyyttä ja kumppanuutta eri tahojen välille.
Kulttuurisuunnittelija Nina Venäläinen kuvaili lyhyesti, millaista kansalaisaktivismi on Kuopiossa. Hänen mukaansa Kuopiossa se näyttäytyy pääasiassa sosiaalisessa mediassa, mutta keskustelua käydään myös esimerkiksi asuinalueiden omissa ryhmissä.
Monikulttuurisista työyhteisöistä kuultiin THL:n tutkimuspäällikkö Natalia Skogbergin ja FinVectorin henkilöstöjohtaja Tiina Biesin puheissa. Skogbergin puheenvuoro käsitteli muuttuvia organisaatiokulttuureja, monimuotoisuutta sekä monimuotoisen työyhteisön hyötyjä. Aamupäivän viimeisessä puheenvuorossa Bies esitteli monikulttuurisen ja kansainvälisen työyhteisön sekä rekrytoinnin hyviä puolia, mutta myös haasteita.
Kuopio Highligts Stage uutena keskustelufoorumina
Iltapäivällä seminaarissa siirryttiin Musiikkikeskuksen Valohalliin, jossa pidettiin kaupungin uusi keskustelufoorumi – Kuopio Highlights Stage. Highlights Stagella kuultiin niin puheita kuin yhteiskunnallista keskustelua. Iltapäivän avasi ystävyyskaupunki Bodøn edustajat, jotka kertoivat vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupungin tarjoamista tapahtuma- ja liikuntapalveluista eri kansallisuuksille ja järjestöille. Kaupungin liikuntajärjestö on aktiivisesti kehittämässä maahanmuuttajien ja vähäosaisten mahdollisuuksia löytää verkostoja liikunnan kautta.
Seminaaripäivän viimeiset keskustelut käytiin kahdessa paneelikeskustelussa. Edistettäviksi asioiksi nousivat muun muassa helposti saavutettavien, ilman varauksia ja maksuja toimivien kohtaamispaikkojen lisääminen nuorisoa ja maahanmuuttajia ajatellen. Kuopion Kansalaistoiminnan palveluiden päällikkö Kati Vähäsarja kertoi omassa puheenvuorossaan esimerkin, jossa ulkomaalaisopiskelijat ovat löytäneet heidän ryhmälleen tärkeän kohtaamispaikan Ylä-Antikkalan uudelta laavulta.
Paneelikeskusteluissa nousi esille digitaalisen viestinnän tärkeys, sillä uudet ryhmät muodostuvat nykyään helpommin ensin digitaalisessa ympäristössä sosiaalisen median kautta. Yhtenä tärkeänä pointtina mainittiin myös lasten, nuorten ja maahanmuuttajien omien harrastustoiveiden kuunteleminen ilman liian valmiiksi luotuja ja esimerkiksi joitakin ikäluokkia poissulkevia ryhmiä.
Työyhteisöjen osalta monikulttuurisuus pitäisi nähdä voimavarana yrityksille, sillä ulkomainen työvoima tulee varmastikin kasvamaan tulevaisuudessa. Yhtenä hyvänä kohderyhmänä rekrytointeja ajatellen ovat ulkomaalaiset opiskelijat, joita Kuopiossa onkin paljon.
