Kuopio – linnustonseurannan syntysijoilla
Kuopion paikallislinnuston seurannalla on vaikuttava historia. Julius von Wright julkaisi vuonna 1857 ehkäpä maamme ensimmäisen kattavan ja erittäin asiantuntevan paikallislinnuston. ”Kuopiotraktens fogelfauna” kertoi paitsi Haminalahden myös muun lähiseudun lintujen esiintymisestä osin yksityiskohtaisine havaintoineen. Von Wright -veljesten kykyä vihkiytyä lintututkimukselle ja taiteelle 1800-luvun alkupuoliskolla syrjäisessä Savossa, kaukana yliopistoista, voi tämän ajan ihminen vain ihmetellä henkeään haukkoen.
Toisen paikallislinnustomme keräsi Elias Wilhelm Suomalainen vuonna 1908 nimellä ”Kallaveden seudun linnusto”. Teos sisältää ”topografisia” tutkielmia eri elinympäristöjen linnustosta ja oli sikäli edistyksellinen. Jo tuolloin Kuopion seudulta oli poikkeuksellisen paljon monien luonnontieteilijöiden ja tutkijoiden havaintoja ja kirjoitelmia paikallislinnustosta. Tuon jälkeen lintutiedon määrä on kuvainnollisesti räjähtänyt ja mukaan on tullut linnuston järjestelmällinen seuranta. Jälkipolvet ovat yrittäneet pysyä ”ajan ja tiedon hermolla”, joten vuonna 1999 näki päivänvalon kolmas paikallisfaunamme, ”Kuopion ja Pohjois-Savon linnusto”.
Biologinen lajistonseuranta perustuu havaintosarjoihin, joita kertyy vain pitkäaikaisesta ja järjestelmällisestä maastotyöstä. Kuopion keskikaupungin ruutukaava-alueen talvilintulaskenta lienee pisimpiä havaintosarjoja yksittäisen alueen linnuston seurannassa koko Suomessa. Se on maailmankin mittakaavassa arvokas seuranta eikä ainakaan Pohjois-Savosta löytyne toista yhtä pitkää havaintosarjaa mistään eliöryhmästä. Toki tässäkin seurannassa on lyhyitä katkoksia, mutta ne eivät olennaisesti vähennä sen arvoa.
Keskikaupungin talvilintuseurannassa lasketaan noin puolentoista neliökilometrin suuruisen ruutukaava-alueen linnut vuodenvaihteessa. Seuranta alkoi kattavana 30.12.1959, eli talvella 1960. Aluksi linnut laskettiin vain vuodenvaihteessa, mutta hieman myöhemmin mukaan tulivat laskentakerrat myös kevättalvella ja loppusyksyllä.
Talvilintulaskennasta vastasi noin 35 vuoden ajan luontokerho Kuopion Nuoret Luonnon Ystävät, mutta noin sukupolven jälkeen 1990-luvulla ei enää löytynyt laskijoita. Niinpä allekirjoittanut muutti laskentatavan alueesta reitiksi, että seurantaa oli mahdollista jatkaa suhteellisen yhtenäisesti yhden ihmisen voimin. Talvesta 1998 alkaen olen vastannut reitin laskennasta, yhteensä jo 26 talven ajan.
Kuopion kansallisen kaupunkipuiston muista seurannoista merkittävin on ehdottomasti Jorma Tuomaisen yli 40 vuoden aineisto Kallaveden lokki- ja vesilinnuista, joka on sisämaan suurilta järviltä poikkeuksellinen aikasarja. Lisäksi keskustan ruutukaavakortteleiden ja puistojen linnuista on Esa Hohtolan tutkielman tiedot 1970-luvun alusta. Laskennat toistettiin kaupungin työnä vajaa 50 vuotta myöhemmin. Kaupunkilampien vesilintuja on seurannut allekirjoittanut 2000-luvulla.
Teksti ja kuvat: Kalle Ruokolainen / Kuopion kaupunki
Lue lisää Kuopion kansallisesta kaupunkipuistosta.
