Isoja muutoksia keskikaupungin talvilinnustossa
Kuopion keskikaupungin talvilinnustossa on tapahtunut suuria muutoksia sen yli 60 vuotta kestäneen seurannan aikana. Ruutukaava-alueen talvinen lajisto on suhteellisen suppea ja lajistossa korostuvat ihmisen seuralaisina elävät linnut.
Aineisto perustuu yhteensä noin 122 000 lintuyksilöön 55 lajista, joista valtaosa on vain hyvin satunnaisesti havaittuja. Lajeja, jotka on tavattu vähintään viidesosassa (20 %:ssa) keskitalven laskentakerroista, on vain 16. Näiden ns. yleisimpienkin lajien yksilömäärissä on valtavia eroja.
Varpunen on ollut laskentojen runsain lintulaji. Sen yksilömäärä on yli 41 000 ja osuus 33,7 % kaikista havaituista linnuista. Toisena tulee kesykyyhky eli pulu noin 27 500 yksilöllään ja 22,6 % osuudellaan. Kolmanneksi runsain laji on ollut talitiainen noin 11 800 yksilöllään ja 9,7 % osuudellaan.
Varpuskanta on romahtanut, samoin punatulkkujen määrä
Keskikaupungin varpuskanta oli 60-luvulla noin 800 yksilöä. Varpuset vähenivät jo 70-luvulla, mutta alkoivat vähentyä nopeasti vasta 80- ja 90-luvuilla (ks. kuvaaja). 2010-luvulla kannasta oli jäljellä enää noin 2 %:a, minkä jälkeen varpusten määrä on taas aavistuksen kasvanut.
Varpusten vähenemisen perimmäinen syy on mysteeri, mutta kato voi selittyä muutamilla yhtä aikaa vaikuttaneilla tekijöillä, joita ovat mm. keskustan rakennuskannan uudistaminen, hygienian paraneminen ja ehkä myös pensasmaisten kasvustojen, kuten orapihlaja-aitojen, sekä hyönteis- ja siemenravinnon väheneminen.
Varpuskanta on taantunut erittäin paljon koko Suomessa ja valtaosassa Eurooppaa, mikä saattaa viitata myös johonkin yhteiseen merkittävään tekijään, jota ei kuitenkaan tunneta. Toisaalta lintukannoissa on myös ihmeellisiltä vaikuttavia pitkän ajan suuntauksia, joita on vaikea selittää millään yksittäisellä tekijällä. Varpunen on myös varsin tiiviisti samalla alueella pysyttelevä paikkalintu, joten syitä voi paremminkin etsiä läheltä kuin ”kaukaa”.
Varpusen ohella muita keskikaupungilla vähentyneitä talvilintuja ovat varsinkin punatulkku, kesykyyhky ja talitiainen. Varpushaukka on ilmeisesti liki kadonnut talvilinnustosta, mutta laji on aina ollut vähänlukuinen. Keltasirkku on käytännössä hävinnyt keskustasta, vaikka se oli vielä 1960-luvulla melko säännöllinen talvilintu. Variskanta on vaihdellut melko paljon, mutta kanta on vuoden 2010 jälkeen alkanut vähetä, mahdollisesti kaatopaikkojen lopetusten ja siistimisen myötä.
Uusia ja runsastuneita talvehtijoita
Naakka levittäytyi 1990-luvun puolivälissä Kuopioon, jossa se ei aiemmin ollut pesinyt eikä talvehtinut. Sinisorsa alkoi talvehtia säännöllisesti Kuopiossa vasta 2000-luvulla, kun talvista oli tullut aiempaa leudompia. Pikkuvarpunen on vakiintunut keskustan talvilinnuksi talvesta 2015 alkaen, mutta laji on edelleen melko vähälukuinen. Laitakaupungilla laji lisääntyi jo aiemmin.
Sinisorsia on nyt talvisin Maljapurossa kymmeniä, jopa sata yksilöä, vaikka ennen talvea 2004 se oli havaittu keskitalven laskennassa vain kolme kertaa. Viime vuosina se on ollut pulun jälkeen jopa toiseksi runsaslukuisin talvehtija ruutukaava-alueella. Naakka on liki yhtä runsaslukuinen kuin sinisorsa, mutta paljon sinisorsaa näkyvämpi talvilintu keskustassa.
Sinitiainen runsastui 1980-luvulla samaan aikaan, kun laji valloitti koko Suomen. Sinitiaisen talvikanta on keskustassa muutamia kymmeniä yksilöitä, mutta 1960-luvun määriin verrattuna se on noin satakertaistunut.
Viherpeipot runsastuivat myös koko 1900-luvun loppupuoliskon ajan, mutta kanta alkoi taantua hiljalleen trikomonoosi-alkueläimen aiheuttamien kuolemien takia 2000-luvulla. Keskustan harakkakanta noin nelinkertaistui nopeasti 1960-luvulta 1980-luvulle ja on pysynyt sen jälkeen vakaana. Todennäköisin syy runsastumiseen oli ihmisten aiheuttaman vainon loppuminen.
Muita jonkin verran runsastuneita tai uusia, mutta kovin vähälukuisina esiintyviä, talvehtijoita olivat 2010-luvulla mm. korppi, käpytikka ja kuusitiainen.
Teksti ja kuvat: Kalle Ruokolainen/Kuopion kaupunki
