Kuopion kansallinen kaupunkipuisto viisi vuotta – kohokohtia
Kuopiossa on saatu juhlia tänä vuonna kansallisen kaupunkipuiston viisivuotisjuhlaa. Kaupunkipuistoon kuuluu Etelä-Kallaveden saariston lisäksi kaupungin keskustasta puistoalueita, joissa näkyy ajallisia ja vivahteikkaita kerroksia sisämaan saariston kaupungin kehitystarinasta.
Kuopion kansallisen kaupunkipuiston synnyllä on varsin pitkä ja polveileva historia. Ajassa elävä ja aloitteellinen kaupunginvaltuusto teki ensimmäisen aloitteen puiston perustamiseksi jo vuonna 1998. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ympäristöministeriö halusi saada Kuopioonkin kansallisen kaupunkipuiston, joka perustettiin joulukuussa 2017.
Yleiskaavapäällikkö Heli Laurinen Kuopion kaupungilta arvioi erityisesti saariston luontokohteiden tulevan yhä paremmin ihmisten tietoon nyt, kun alueen erityisyys on tunnustettu arvonimellä.
Kuopion kaupunkipuisto on osa kansallisten kaupunkipuistojen verkostoa. Kansalliset kaupunkipuistot ovat näyteikkunoita Suomen luontoon ja kehityksen vaiheisiin. Kuopion erityispiirre on sisävesisaariston kaupungin kasvutarina Kallaveden syleilyssä.
– Toivomme Kuopion asukkaiden katsovan omaa, rakasta kaupunkiaan uusin silmin, kaupunkipuisto-laseilla. Yksi sloganeistamme onkin: huomaa erityisyys ympärilläsi, Laurinen sanoo.
Verkoston kymmenen kaupungin yhteinen tavoite on innostaa ihmiset tutustumaan kaikkiin verkoston kohteisiin ja havaitsemaan siten maamme monipuolisuus.
Hoito- ja käyttösuunnitelma laadittu
Kuopio on ollut aktiivisesti mukana kansallisten kaupunkipuistojen verkoston toiminnassa kuluneen viiden vuoden aikana. Konkreettisia toimenpiteitä on kaupungissa viety eteenpäin, joista tärkein on juuri valmistunut, ympäristöministeriön erillisrahoituksella tuettu kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelma.
– Hyväksyessään suunnitelman kaupunginhallitus valtuutti myös muiden verkostokaupunkien esimerkin mukaisesti kokoamaan monialaisen ohjausryhmän hoitamaan kansallisen kaupunkipuistomme asioita, Laurinen iloitsee.
Ohjausryhmä ryhtyy jäsentelemään hoito- ja käyttösuunnitelman pohjalta kaupunkipuiston tunnettavuuteen, konkreettisiin parantamisiin ja toiminnan monipuolistamiseen liittyviä toimia eteenpäin. Kaupunki ei kuitenkaan halua rajata muita toimijoita pois, vaan kuka tahansa voi esimerkiksi tuottaa kansalliseen kaupunkipuistoon liittyviä tapahtumia tai käyttää sitä markkinoinnissaan silloin, kun kytkös alueeseen löytyy.
Kasvojenkohotusta – pesua ja a-retinolia
Ministeriön erillisrahoituksella toteutettiin hoito- ja käyttösuunnitelman lisäksi myös neljä muuta hanketta: Piispanpuiston arkeologinen selvitys, Valkeisenlammen uimarannan puupatioiden uudistus, Väinölänniemen vanhan puiston hoitotoimenpiteet sekä saariston virkistyspalveluiden parantaminen, mikä oli isoin kokonaisuus niin näkyvinä rakenteina kuin taloudellisestikin. Siinä toteutettiin uusia rantautumispaikkoja saaristoon, korjattiin ja parannettiin opasteita sekä rakennettiin kota Hietasaloon.
Kaupunki on edellä mainittujen lisäksi toteuttanut omalla rahoituksellaan myös muita näkyviä kohteita kansallisen kaupunkipuiston alueella, kuten Väinölänniemelle juuri avatun ulkokuntosalin, jonka avajaiset toimivat samalla Kuopion kansallisen kaupunkipuiston viisivuotisjuhlana.
– Hoito- ja käyttösuunnitelman jatkotöitä tulemme tekemään ja niistä voi esimerkkinä mainita mm. katupuiden kartoituksen, virkistyspalveluiden matkaketjut ja yhteistyön kansalaisopiston kanssa. Jo aiemmin toteutimme opiston kanssa aiheeseen hyvin ohjaavan neljän luennon sarjan, Laurinen kertoo.
Asukkaat kaupunkipuiston lähettiläinä
Yhteistyössä suunnitellut, ensi kesänä kaupunkitilaan opasteina toteutettavat uudet teemareitit tuovat osaltaan Kuopion kansallista kaupunkipuistoa tunnetuksi niin kaupungin omille asukkaille kuin matkailijoillekin. Ensimmäisenä on valmistumassa vanhan Kuopion reitti, joka lähtee torilta Snellmanin- ja Brahenpuiston kautta kohti Kuopionlahden rantaa ja palaa rännikatuja pitkin takaisin torille.
– Kuopion kansallinen kaupunkipuisto on saanut tänä vuonna myös oman tunnuksen. Sen on suunnitellut kuvataiteilija Risto Pentikäinen, ja se kuvastaa puiston ominaispiirteitä sekä keskeisiä elementtejä, kuten Kallavettä ja rakennettua kulttuuriympäristöä, Laurinen toteaa.
Hän toivoo, että Kuopion asukkaat saadaan tutustumaan alueen ainutlaatuiseen luontoon ja kulttuuriympäristön helmiin sekä viemään kansallisen kaupunkipuiston viestiä eteenpäin omissa verkostoissaan. Paikallislähettiläiden kautta toteutettuna se on parasta matkailumainontaa.
Teksti: Minna Akiola
Kuvat: Kuopio-Tahko Markkinointi Oy ja Kuopion kaupunki
