Mikä tekee Kuopiosta niin vastustamattoman?

Jo tilastot sen kertovat: valtavan moni haluaa muuttaa juuri Kuopioon. Kuopio on ollut alkuvuonna 2021 Suomen toiseksi muuttovoittoisin kunta. Mikä on sen salaisuus? Menestysresepti ei synny yhdestä vetonaulasta vaan on monen asian summa.

Kun suunnitteilla on iso elämänmuutos kuten muutto uuteen kaupunkiin, päätökseen harvoin riittää pelkästään hyvä työpaikka tai kiinnostava koulutusohjelma. Merkitystä on niin viihtyisyydellä, mielikuvilla kuin muuttajan omalla henkilöhistorialla.

Kaikki tiet vievät Kuopioon

Aluetutkija Timo Aro kuvaa alueen houkuttelevuutta kuuden vetovoimatekijän kautta. Vetovoima tarkoittaa kiinnostavuutta ulkopaikkakuntalaisten silmissä. Se voi syntyä kovista ja pehmeistä tekijöistä, sijainnista, maineesta sekä identiteetistä. Jokerina pakassa ovat vielä niin sanotut villit kortit.

– Paikkakunta voi olla muuttajalle, matkailijalle tai yritykselle houkutteleva erittäin monesta näkökulmasta. Kuopiossa yhdistyvät mainiolla tavalla kovat ja pehmeät vetovoimatekijät, Aro sanoo.

Kovissa tekijöissä on kyse mm. työpaikoista, yritysilmastosta, koulutuksesta ja innovaatioista. Pehmeisiin voidaan lukea mm. vapaa-aikapalvelut, tunnelma ja mielenkiintoiset tapahtumat.

Sijainnilla ja perinteisillä liikenneyhteyksillä on niilläkin vetovoiman kannalta yhä väliä. Vaikka Kuopio on maantieteellisesti hieman syrjässä, sinne pääsee kätevästi lentäen ja ratayhteydet ovat hyvät.

– Sijainnissa tärkeää on myös paikkakunnan vaikutusalueen koko. Kuopio kerää virtoja laajalti Itä-Suomesta, Aro summaa.

Tulevaisuuden tekijöiden kaupunki

Kuopiosta ei voi puhua ilman opiskelijoita ja korkeakouluja.

– Kuopion houkuttelevuuden peruspilarit liittyvät korkeakouluihin, yliopistolliseen sairaalaan (KYS) ja niiden ympärille rakentuneisiin yrityskeskittymiin, sanoo Aro.

Savilahden alueella yhdistyy ainutlaatuisella tavalla kolmen eri koulutusasteen kampusalue. Ideoiden vaihtaminen on sujuvaa, kun lähekkäin sijaitsevat niin Savon ammattiopiston, Savonian ammattikorkeakoulun kuin Itä-Suomen yliopiston Kuopion toimipisteen tilat. Osaamisen huippukeskittymää täydentää alueen monipuolinen yritysmaailma.

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen monialaisimmista tiedeyliopistoista. Kuopiossa tutkimustyötä luonnehtiikin yhteistyön helppous ja kannustava ilmapiiri. Yksi suurenmoinen valtti on yhteistyömahdollisuus yliopiston ja KYS:n välillä.

Luvattoman nautinnollista arkea

Pelkät kovat vetovoimatekijät kuten koulutus ja työpaikat eivät riitä alueen menestykseen. Elämyksillä, palveluilla ja paikan ilmapiirillä on myös ohittamaton merkitys.

– Mitä nuoremmista ikäryhmistä kysymys, sen tärkeämpiä heille ovat vapaa-aika, harrastukset ja oma elinympäristö. Jos paikkakunta ei pysty tarjoamaan työn lisäksi muuta, sellaiselle paikkakunnalle ei muuteta pysyvästi, sanoo Aro.

Kuopiossa elämänlaatu ja viihtyisyys ovat kohdillaan. Ne takaavat hyvät edellytykset myös tutkimustyölle.

– Kuopio on ainutlaatuinen paikka elää ja tehdä työtä. Upea luonto huolehtii, että työ ja vapaa-aika pysyvät tasapainossa, Kaarniranta kehuu.

“Kaupunki jonne voisin kuvitella muuttavani”

Mainetekijöillä tarkoitetaan paikkaan liittyviä mielikuvia. Niiden merkitys on viime vuosina vain entisestään kasvanut. Kuopio on usein upeasti kärkisijoilla mittauksissa, joissa kysytään, mihin kaupunkiin suomalaiset mielellään muuttaisivat.

Aro toteaa, että kun hyvä maine on saatu, sitä on helppo ylläpitää ja vahvistaa. Huonon maineen muuttaminen on huomattavasti vaikeampaa. Hankalin tilanne olisi kuitenkin sellainen, ettei paikkakunta herättäisi lainkaan tunteita.

Identiteettitekijät ja henkilökohtaiset syyt taas ovat merkittäviä monelle paluumuuttajalle. Alueen historia ja murre jättävät ihmisiin vahvoja jälkiä.

– Suomalaiset ovat kotiseutukansaa. Vanhalle lapsuus- tai opiskelupaikkakunnalle tuntuu mukavalta hakeutua uudelleen, sanoo Aro.

Entä millaisia ovat listan viimeinen vetovoimatekijä, villit kortit?

– Ne ovat ennakoimattomia, paikallisia asioita, jotka näyttävät aluksi pieniltä jutuilta, mutta joista saattaa kehittyä ajan kanssa jotain merkittävää. Villejä kortteja voivat olla vaikkapa tapahtumat tai jokin uusi voimakkaasti kehittyvä toimiala. Kuopiossa esimerkiksi hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän teknologian ala voi kasvaa tällaiseksi, pohtii Aro.

Kiinnostavaa tutkimusta: lasten ja nuorten elämäntavat

Professori Timo Lakka tutkii ryhmänsä kanssa laajasti lasten ja nuorten liikunnan ja ravitsemuksen terveysvaikutuksia. Kokonaisen yhden ikäluokan elämäntapoja on seurattu koulunaloituksesta aikuisikään saakka.

– Tavoitteena on löytää kroonisten sairauksien, esimerkiksi tyypin 2 eli aikuistyypin diabeteksen, riskiryhmiä lapsuudesta lähtien, kertoo Lakka.

Tutkimus on viimeisen 10 vuoden aikana tuottanut yli 100 kansainvälistä tieteellistä artikkelia ja monia väitöskirjoja. Se on poikinut myös useita terveyden edistämishankkeita niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.

Lakan mukaan parasta on, kun saatuja oppeja pääsee aidosti hyödyntämään yhteiskunnassa. Tietojen pohjalta onkin tehty lasten ja nuorten ravitsemus- ja liikuntasuosituksia. Tähtäimessä on hyvinvoiva tulevaisuus.

Kiinnostavaa tutkimusta: silmänpohjan ikärappeuma

Professori Kai Kaarnirannan johtama ryhmä on tehnyt läpimurtolöydöksiä silmänpohjan ikärappeuman syntymekanismeista. Silmänpohjan ikärappeuma on merkittävin näkövammaisuutta aiheuttava silmäsairaus.

– Silmälääkärillä ei voi olla tärkeämpää työtä kuin ehkäistä ihmisten sokeutuminen. Aiemmin tähän sairauteen ei ollut lainkaan hoitoja, mutta nykyään pystymme ehkäisemään hyvin näkövammaisuutta, Kaarniranta kertoo.

Maailmanluokan tutkimuksen teko onnistuu Kuopiosta käsin erinomaisesti.

– Täällä poikkitieteellinen tutkimusyhteistyö on avointa ja aktiivista. Tutkimusryhmiä kannustetaan innovatiiviseen etenemiseen. Kuopioon on helppo houkutella tutkijoita ympäri maailman, sanoo Kaarniranta.

Myös Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen toivottaa kaikki tutkijat ja opiskelijat niin Suomesta kuin maailmaltakin lämpimästi tervetulleeksi yliopistolle.

 – Yliopiston vahva osaaminen tarvitsee jatkossakin tekijöitä. Tervetuloa! Toivomme myös, että jäätte tänne alueelle pysyvästi elämään ja työskentelemään.

Teksti: Auli Tuomi / Kuva: Wille Markkanen

Artikkeli kirjoitettu Kuopio By Nature -lehteen – Tutustu tästä!

Lue Kuopio by Naturen verkkolehdet (Issuu.com)