Markkinat Kuopion kauppatorilla kansallisessa kaupunkipuistossa
Kuopiossa on pitkään säilynyt torikaupan- ja markkinoiden perinne, jota jatkavat yhä edelleen järjestettävät tammimarkkinat sekä uudenaikaiset kansainväliset markkinat. Tori ja Kuopion markkinat ovatkin tuoneet ihmisiä yhteen läheltä ja kaukaa liki 240 vuoden ajan.
Markkinapaikkana toimiva tori on tärkeä kaupan ja kohtaamisen keskus. Sitä ympäröivät historialliset rakennukset linkittyvät vahvasti kaupunkimme kasvutarinaan. Kauppatori ympäristöineen on osa Kuopion kansallista kaupunkipuistoa, joka on ympäristöministeriön Kuopion kaupungille vuonna 2017 myöntämä arvonimi.
Kuopion tori, keskustamme suurin aukio herää eloon juuri markkinatapahtumien aikaan. Elämää tuovat torille runsaslukuisina saapuvat ihmiset – myyjät ja ostajat, värikkäät myytäviä tuotteita pursuilevat teltat ja kojut. Markkinaostettaviin ja elämyksiin saattavat kuulua lounastunnilla kirpsakassa pakkassäässä nautitut markkinamakkarat, myyjien puheenparsien säestämänä täytetyt paperi- ja karkkikassit sekä kotiinviemiset, kuten metrilakut ja markkinarinkelit. Markkinat samoin kuin muut toritapahtumat tuovat monille toivottua vaihtelua arkeen. Ne antavat myös tilaisuuden olla osana näihin päiviin asti säilynyttä torikaupan ja markkinoiden perinnettä.
Tori ja markkinat – kauppaa ja kohtaamisia
Entisaikaan, jolloin kivijalkakauppoja ja muita kaupantekomahdollisuuksia oli harvemmassa, markkinoilla ja torimyynnillä oli kävijälleen nykyistä suurempi merkitys. Monet tarpeelliset hankinnat tehtiinkin juuri toreilta ja markkinoilta. Kun myyjiä ja myytävää oli koolla runsaasti, tuotteita ja hintoja oli helpompaa vertailla. Markkinoille osallistuttiin monissa aikeissa. Sama väki saattoi sekä ostaa että myydä ja käydä vaihtokauppaa.
Kun yhteydenpidon keinoja oli nykyistä niukemmin, olivat toreilla säännöllisesti järjestettävät monipäiväiset ja jopa tuhansia ihmisiä yhteenkokoavat markkinat myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Ne tarjosivat kaupanteon lisäksi hyvän tilaisuuden kauempaa saapuvan markkinaväen, sukulaisten ja ystävien kohtaamiseen ja kuulumisten vaihtoon sekä huvitteluun. Torit ovat vielä tänäkin päivänä monille mieluisia kohtaamis- ja ajanviettopaikkoja. Kesäisin erityisesti aurinkoinen sää ja vilkas torielämä houkuttelee niin paikallisia kuin vierailijoita kahvittelemaan ja asioimaan Kuopion torille.
Talvitietä tammikuun markkinoille
Kuopion markkinat ovat olleet kuuluisat perustamisestaan lähtien. Kuopiossa pisin ja vahvin perinne on kuitenkin juuri talvimarkkinoilla, joita järjestetään yhä edelleen Tammimarkkinoiden muodossa. Ensimmäisen kerran talvimarkkinat järjestettiin Kuopion perustamisen aikoihin vuonna 1782 torin tuolloin vielä sijaitessa nykyisen Snellmaninpuiston paikalla.
Talven tultua olivat monet maatalojen kiireisimmistä töistä jo tehty, joten väellä oli hyvät mahdollisuudet osallistua juurikin tammikuussa pidettäville markkinoille. Kulkuyhteydet ja taitettava matka muun muassa vaikuttivat ketkä Kuopion markkinoille milloinkin pääsivät. Pitkämatkalaiset olivat pääosin miehiä. Lähempää markkinatunnelmasta pääsivät nauttimaan myös naiset ja jopa lapset.
Kallaveden jäädyttyä avautuivat talvitiet. Ne helpottivat ja lyhensivät monien rekimatkalaisten taivalta. Kaupungin läheisyydessä markkinareet muodostivat peräti jonoja rekikellojen kilkatuksen ja kalkatuksen säestäessä toisinaan vauhdikkaaksikin yltynyttä menoa. 1800-luvun markkinatapahtumaan ja myöhempiinkin väkeä saattoi saapua pitkienkin matkojen päästä. Hevoskauppa houkutteli ostajia jopa Viipurin läänistä ja Venäjältä asti.
Ennen torikaupan siirtymistä nykyiselle paikalleen, alueella tiedetään käydyn markkinoiden aikaan hevoskauppaa. Samassa yhteydessä ja myöhemminkin torilla myytiin myös heinää. Yksi nykyisen kauppatorin tunnetuista nimityksistä onkin ollut Heinä- ja Hevostori. Kuva: Karl Granit, 1885. Kuopion torilla Lyseon edessä käydään heinäkauppaa. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. (Kuvaa muokattu)
Markkinamyytäviä – viipurskanrinkeleistä metrilakuun
Menneinä aikoina torilta ja markkinoilta saattoi hankkia kaikkea mitä ajan ihminen tarvitsi. Markkinoilla myytäviin taikka vaihdettaviin tavaroihin kuuluivat muun muassa monet maatalojen tuotteet, kuten vilja, kala, nahkat ja turkikset, hamppu, pellava, villa, voi, tali, suola, rauta, hevoset, kahvi, sokeri sekä paloviina ja tupakka. Markkinoilla myytiin myös monia käsityötuotteita, kuten rekiä sekä muita puutuotteita, lankoja ja kankaita, kudonnaisia, kenkiä sekä leivonnaisia. Liikkuivatpa markkinoilla aikanaan myös tehtaiden edustajat markkinoimassa tuotteitaan. Aikojen ja säännösten muuttuessa ovat monet asiat markkinatarjonnassakin muuntuneet. Osa tuotteista on jäänyt kokonaan pois ja useat mainituista ovat vaihtuneet uusiin.
Rinkelit tekevät markkinamyytävissä poikkeuksen. Ne mieltyvät meistä monelle juurikin sellaisena erityisenä markkinamyytävänä ja –ostettavana ja ne edustavat pysyvyyttä ja jopa markkinatapaa. Rinkeleitä on viety jo 1800-luvulla kotiväelle Kuopion markkinamatkoilta tuomisina, ja yhä tänään ne pitävät sijaa Tammimarkkinoiden suosituimpina herkkuina. Viipurinrinkeleiden oheen haluttuina markkinamakupaloina ovat nousseet metrilakut.
Kuopion perinteiset talvimarkkinat kuuluvat monen savolaisen tammikuiseen traditioon. Pian 240 vuotta täyttävän markkinaperinteen onkin saanut katkeamaan maailmanlaajuinen pandemia, joka on rajoittanut myös markkinoiden järjestämistä.
Tori- ja markkinatietoa lyhyesti
- Kuopion ensimmäinen virallinen tori sijaitsi nykyisen Snellmaninpuiston paikalla Tuomiokirkon edessä. Nykyiselle paikalleen vuonna 1856 siirtynyt tori – nykyinen Kauppatori – on aikaisemmin tunnettu mm. Hevos- ja Heinätorina sekä Kimnaasitorina.
- Kuopion markkinoista erityisesti talvimarkkinoilla on pitkät ja vahvat perinteet. Talvimarkkinat on järjestetty ensimmäisen kerran jo vuonna 1782.
- Vuonna 1913 markkinoiden jälkeen Kuopiosta lähetettiin rautateitse 973 markkinoilta ostettua hevosta, joista 442 kuljetettiin aina Pietariin saakka.
- Toritapahtumien kävijämääristä: Kuopion Joulutorilla vieraili vuonna 2021 arviolta 100.000 kävijää 12 päivän aikana. Kävijämäärässä mitattuna seuraavaksi suosituin toritapahtuma on Kansainväliset suurmarkkinat.
- Mm. torin alue, Snellmaninpuisto, satama ja laaja-alue Kallaveden saaristoa sisältyvät kansallisen kaupunkipuiston alueeseen.
- Kuopion tori kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (Museoviraston inventointi, RKY 2009).
Tekstin lähteinä on käytetty:
– Kuopion tori. Aarni 13, Pieksämäki 1991. toim. Pirjo Jantunen.
– Kuopion kaupungin rakennushistoria, Helena Riekki, (2005).
– Kuopion historia II ja III, Kuopion pitäjän kirja, Teppo Viholan ”Vuoden 1918 sota Kuopiossa” – luento ja liittyvät taustaselvitykset.
Lue lisää Kuopion kansallisesta kaupunkipuistosta Suomen kansallisten kaupunkipuistojen verkoston sivuilta.
Teksti: koostanut Sirke Sormunen / Kuopion kaupunki
