Kirjastotoimenjohtajan blogi: Kirjastojen merkitys kunnassa ja yhteiskunnassa

Kirjastot ylläpitävät luottamusta ja lisäävät yhteiskunnallista vakautta

Vuonna 2021 julkaistiin tutkimus Luottamusta ilmassa, mutta kuinka paljon? Tutkimus oli E2-tutkimus ja se oli toteutettu yhteistyössä Kuntaliiton, Sitran ja Työeläkevakuuttajien kesken. Siinä tutkittiin luottamusta yhteiskunnan instituutioihin. Tutkimuksen perusteella suomalaisten luottamus yhteiskuntaan on ylipäätään suhteellisen korkealla tasolla, vaikkakin eri väestöryhmien osalta tulokset eroavatkin toisistaan. Erityisesti tutkimuksen haastatteluaineisto nostaa esille huolestuttavia havaintoja polarisaatiosta ja yhteiskunnallisesta ilmapiiristä. Tutkimuksessa tulee myös esille se, että osa kansalaisista kokee, että heillä ei ole riittävästi osallistumismahdollisuuksia ja väyliä vaikuttaa hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen. Tutkimuksessa luottamusta pidettiin tärkeänä ja sen horjumisen katsottiin voivan muodostua uhkaksi yhteiskuntakehitykselle.

Digi- ja väestötietovirasto on esittänyt raportissaan ”Digihumaus 2021” 5 megatrendiä, joista yksi on se, että ongelmien kompleksisuus lisääntyy. Koronapandemia mainitaan malliesimerkiksi nykyajan kompleksisesta ongelmasta. Se on ollut eri tekijöiden monitahoinen vyyhti, johon ei ole ollut yhtä suoraa ratkaisua. Tällaisissa tilanteissa huhut, salaliittoteoriat ja disinformaatio leviävät. Jos julkisen hallinnon toimintaan luotetaan kokonaisuudessaan, jää huhutiedolle vähemmän elintilaa. Vaikka Suomessa on ollut vahva luottamus yhteiskuntaan, niin asiantuntijatietoon ja siihen perustuvaan viranomaistoimintaan kohdistuu myös entistä suurempia epäilyksiä. Digi- ja väestötietoviraston raportissa korostetaan, että luottamuksen ylläpitäminen ja lisääminen ovat tulevaisuudessa tärkeimpiä julkishallinnon tavoitteita ja onnistumisen mittareita. Etelä-Suomen AVIn raportissa ”Kirjastovuosi 2020: koronasta kohti uutta normaalia” todettiin, että kirjastoilla on oma roolinsa tähän Digi- ja väestötietoviraston esittämään megatrendiin liittyen. Kirjasto on yhteiskunnallisen luottamuksen tukipylväitä ja siihen luotetaan myös tasapuolisen tiedon välittäjänä.

Kirjastot edistävät lukutaitoa ja antavat eväitä kompleksisen todellisuuden ymmärtämiselle

Kompleksisen todellisuuden ymmärtäminen vaatii monipuolista lukutaitoa, joka rakentuu lapsuudesta lähtien hankitun peruslukutaidon pohjalle. Kirjastojen kokoelmat ovat monipuoliset ja uudistuvat, ja kirjastot mahdollistavat kaikkien pääsyn tietoon ja kulttuurisisältöihin. Kokoelmien avulla kirjastot edistävät väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, sananvapautta ja demokratiaa. Kirjastolaissakin esitettyjä kirjastopalveluiden tavoitteita.

Heikko lukutaito voi johtaa syrjäytymiseen. Kirjastot edistävät lukemista sekä tarjoavat tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon. Kirjastolla on rooli mediakasvattajana ja kriittisen lukutaidon edistäjänä. Kuopion kaupunginkirjastokin tekee tätä työtä vauvasta vaariin lasten, nuorten ja aikuisten mediakasvatussuunnitelmien mukaisesti. Eli paitsi että kirjaston tehtävänä on osaltaan mahdollistaa tiedon käyttäminen tarjoamalla aineistoja, niin sen tehtävänä on myös opastaa tiedon käyttöä ja tietolähteiden arvioimista – edistää kriittistä lukutaitoa. Perinteinen lukutaito on kaiken pohjalla. Tässä kirjastoilla on haastetta, sillä PISA-tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten lukutaito on heikentynyt ja kouluterveyskyselyissä on nähty samaa tendenssiä lukemisharrastuksen kohdalla. Kirjallisuuden lukeminen kokonaisuudessaan (ei pelkän tietokirjallisuuden) avartaa ajattelua, lisää empatiakykyä, auttaa katsomaan asioita toisen näkökulmasta, on osa sivistystä. Se ehkäisee vinoutunutta tiedonkäsittelyä ja ajatusvinoumaa.

Kirjastojen tehtävänä tässä pedagogisessa työssä on myös kansalaisten opastaminen digitaitoihin ja laitteiden ja verkkoyhteyksien tarjoaminen niille, joilla niitä ei kotona ole. Julkisten palvelujen siirtyessä yhä enemmän verkkoon digitaidot muodostuvat uudeksi kansalaistaidoksi, joka olisi kaikkien hallittava. Digi- ja väestötietovirasto esittää raportissaan, että luottamus digitaalisen siirtymän reiluuteen vahvistuu, kun digitaidoista muodostetaan uusi kansalaistaito. Yleisten kirjastojen antamasta digituesta olemassa valtakunnallinen suositus, jonka mukaan kirjastot ovat yksi toimija digituen verkostossa parantaen kuntalaisten digitaitoja.

Kirjastot edistävät yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua

Kirjastot tarjoavat tiloja oppimiseen, työskentelyyn, kansalaistoimintaan ja edistävät yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Tämä vuoropuhelu on nähty yhteiskunnan positiiviselle kehitykselle niin tärkeäksi, että se on säädetty kirjastojen tehtäväksi kirjastolakiin. Vuoropuhelulla on tärkeä tehtävä ja merkitys oman tietämyksen rakentajana ja se tuottaa myös ymmärrystä toisten näkökulmista. Se toimii osin samoin kuin monipuolisen kirjallisuuden lukeminen: avaa ajattelua, lisää empatiaa, ehkäisee ajatusvinoumaa ja vinoutunutta tiedonkäsittelyä.

Vuoropuhelun edistäminen on osa demokratian edistämistä. Yhteiskunnalliselle vuoropuhelulle tarvitaan mahdollisuuksia ja alustoja. Sitralla on ollut hanke kirjastojen demokratiatyön kehittämiseksi. Eduskunta myönsi vuonna 2021 rahoituksen kirjastojen demokratiatyön jatkokehittämiseen ja laajentamiseen ja se tuli haettavaksi kaikille Suomen yleisille kirjastoille ylimääräisenä valtionavustuksena. Myös Kuopion kaupunginkirjasto haki ja sai demokratiahankkeeseen rahoituksen. Hankkeen tehtävänä oli luoda mahdollisuuksia kohtaamiseen ja vuoropuheluun ja lisätä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista kunnassa. Hankkeesta jäi kirjaston työkaluvalikoimaan toimintaformaatteja, jotka ovat yhä käytössä. Yksi tällaisista on erätaukomenetelmällä ohjatut keskustelut sekä Luupin alla – nimiset ohjatut keskustelutunnit, joissa pohditaan ajankohtaisia asioita, joita myös media keskusteluun nostaa.

Kirjastopalvelut ovat maksuttomia peruspalveluja

Kirjastopalvelut kuuluvat peruspalveluihin. Kirjastopalvelut onkin tarjottava kaikille kuntalaisille ja tässä huomioitava erityisesti väestön ikääntyminen, digitaitojen puute, erityistä tukea tarvitsevat, lukemisesteiset, liikkumisesteiset, lapset ja nuoret, eri kieli- ja kulttuuriryhmät, sekä mm eri puolilla kuntaa asuvat kuntalaiset. Matalan kynnyksen maksuttomina palveluina kirjastopalvelut ovat hyvin saavutettavia ja paljon käytettyjä. Esimerkiksi vuonna 2023 Suomen kirjastoissa jokainen suomalainen kävi keskimäärin 8,63 kertaa ja lainasi keskimäärin 15 nidettä. Kuopion kaupunginkirjaston osalta vastaavat luvut vuonna 2023 olivat 9,68 käyntikertaa ja 16 lainausta asiakasta kohden sekä vuonna 2024 10,59 käyntikertaa ja 16,93 lainausta asiakasta kohden. Kirjastot ovatkin käytetyin kulttuuripalvelu kunnissa.

Kirjastojen toiminta ja palvelut perustuvat kirjastolaissa esitettyyn lähtökohtaan yhteisöllisyydestä, moniarvoisuudesta ja kulttuurisesta moninaisuudesta. Kirjastolaissa esitetyt tavoitteet läpi leikkaavat kaikkea kirjastojen toimintaa, joka tähtää siihen, että kaikki pysyvät mukana tässä yhteiskunnassa ja sitä rakentamassa ja sitä kautta yhteiskunnallinen luottamus säilyy ja lisääntyy.